Puun käyttö on lisääntynyt julkisessa rakentamisessa monissa tiloissa todettujen sisäilmaongelmien seurauksena. Erityisesti päiväkodeissa ja kouluissa on alettu suosia puuta rakennusmateriaalina. Puu on hengittävä materiaali ja se tasaa sisäilman kosteutta. Kosteus pääsee liikkumaan seinän sisällä, eikä tiivisty vedeksi. Siten kosteusvaurioita tai homekasvustoa ei yleensä pääse syntymään.
Ilmankosteuden tasaamisen lisäksi puulla on todettu muitakin hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä hyviä ominaisuuksia. Seinäjoen yliopistokeskuksessa käynnissä olevassa EAKR-rahoitteisessa TAKO-hankkeessa on selvitetty tutkimuksiin perustuvia puun terveys- ja hyvinvointivaikutuksia.
Puulla on vaikutusta hyvinvointiin
Nykyään pääosa ajasta vietetään sisätiloissa, koska suuri osa sekä työ- että vapaa-ajan toiminnoista tapahtuu sisällä. Tutkimuksissa on todettu puisten sisustusratkaisujen alentavan stressiä ja verenpainetta sekä vaikuttavan ihmisten keskittymiskykyyn ja mm. tunto-, kuulo- ja hajuaistiin perustuvaan havainnontiin. Puumateriaalilla sisustettu työhuone koetaan miellyttävämmäksi, luonnollisemmaksi, lämpimämmäksi ja hyvänhajuisemmaksi kuin tutkimuksessa käytetty, tavanomaisesti sisustettu kontrollihuone. Puuhuoneessa ärtyneisyyden on todettu alenevan, ja negatiivisia tunteita tunnetaan vähemmän kuin kontrollihuoneessa. Sisätilojen suunnittelulla ja materiaalivalinnoilla on siten suuri merkitys ihmisten päivittäiseen hyvinvointiin. Työtilojen materiaalivalinnoilla voi olla vaikutusta jopa työstä suoriutumiseen.
Puun terveysvaikutuksia on alettu ottaa huomioon myös sairaalarakentamisessa. Sairaaloissa ympäristöllä on merkittävä vaikutus potilaiden toipumiseen. Puulla on havaittu olevan restoratiivisia eli eheyttäviä ominaisuuksia. Puutuotteiden käytön vaikutuksia vanhusten käytökseen on tutkittu mm. hoitokodissa Japanissa. Tulokset osoittivat, että puutuotteiden säännöllinen käyttö lisäsi vanhusten sosiaalista kanssakäymistä, emotionaalisia suhteita ja itsensä ilmaisua. Heistä tuli puheliaampia ja kiinnostuneempia toisistaan. Nämä löydökset voivat olla merkittäviä vanhusten hyvinvoinnin kannalta, sillä aikaisemmat tutkimukset ovat yhdistäneet sosiaalisen vuorovaikutuksen määrän dementiariskin pienentymiseen ja terveyden edistämiseen.
Puu on antibakteerinen materiaali
Monet puussa esiintyvät yhdisteet ovat antibakteerisia, ja niiden on todettu tehoavan useisiin eri bakteereihin. Erityisesti puun pihkan sisältämillä uuteaineilla ja myös kuituja yhteen sitovalla ligniinillä on todettu olevan antibakteerisia ominaisuuksia. Niiden ansiosta puulla on merkittävä alentava vaikutus bakteerien ja homeiden huoneilmaan tuottamien haitallisten yhdisteiden määriin. Tulokset tarjoavat hyvän lähtökohdan puun hygieenisten ominaisuuksien hyödyntämiseen ja niiden kehittämiseen.
Puun antibakteerinen vaikutus on tehokkainta käsittelemättömässä puussa. Pinnoitteet tekevät puusta helpommin puhdistettavan, mutta samalla puun kyky tappaa bakteereita vähenee. Pinnoitteet muodostavat kalvon, joka eristää pinnalla olevat bakteerit niin uuteaineista kuin ligniinistäkin.
Koronan leviämisen myötä on koettu tärkeäksi selvittää, kauanko virukset säilyvät tartuttavina erilaisilla pinnoilla ja erilaisissa olosuhteissa. Alustavien tutkimustulosten perusteella vaikuttaa, että koronavirusten tartuttavuus vähenee puupinnoilla nopeammin kuin esimerkiksi muovilla. Myös kartonki ja paperi vaikuttavat muovia paremmilta koronavirusta vastaan, joskin virukset säilyvät niissä aktiivisina pidempään kuin puupinnalla.
Puulla on todella monenlaisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Kotimaisuuden ja kosteutta tasaavan vaikutuksen lisäksi puuta kannattaa suosia hyvinvointi- ja terveysvaikutusten vuoksi.
Virpi Palomäki, FT
Tampereen yliopisto
Arkkitehtuurin yksikkö
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 4.9.2022.