Maksuton korkeakoulutus on kaikkea muuta kuin arkipäivää suurimmassa osassa maailmaa. Korkeakouluopiskelijat maksavat suuriakin lukukausimaksuja opinnoistaan. Suomi on edelleen harvoja maita, jossa on periaatteessa jokaisen saavutettavissa oleva maksuton korkeakoulutus sekä laajat opiskelijatukijärjestelmät. Mutta tarkoittaako Suomen maksuton korkeakoulutus myös sitä, että se on tasa-arvoista?

Yleisesti korkeakoulutuksen tasa-arvo voidaan määritellä tasapuolisen saatavuuden ja siinä menestymisen mahdollisuuksien tarjoamisena kaikille riippumatta olosuhteista. Näitä ovat esimerkiksi syntymäpaikka, sukupuoli, etnisyys, uskonto, kieli, työkyvyttömyys tai vanhempien tulot. Koska korkeakoulutus on sekä yksilölle että yhteiskunnalle yhä tärkeämpää, tulisi kaikille tarjota samanlaiset osallistumismahdollisuudet. Se onnistuu vain, jos rajaavat tekijät poistetaan.

Koulutustaso periytyy

Suomessa korkeakoulutuksen maksuttomuuden on katsottu edistävän mahdollisuuksien tasa-arvoa.  Maksuttomuuden on nähty takaavan sen, että korkeakoulutus on mahdollista perhetaustasta riippumatta. Todellisuudessa perhetausta on edelleen yksi merkittävämpiä korkeakoulutukseen hakeutumista ja osallistumista selittäviä tekijöitä.

Korkeakoulutukseen osallistuu tällä hetkellä 25–34-vuotiaiden ikäluokasta noin 42 %. Vaikka erot ovat kaventuneet, suurin osa korkeakoulutetuista on ylempien toimihenkilöiden, korkeasti koulutettujen ja yrittäjien lapsia. Yliopistoissa erot korostuvat ammattikorkeakouluja enemmän.

Saatavuuden ja saavutettavuuden alueellinen näkökulma

Suomessa on asetettu kansalliseksi tavoitteeksi, että vähintään puolet 25–34-vuotiaista suorittaa korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Korkeakoulutuksen aloituspaikkoja tullaan lisäämään ja jatkuvan oppimisen palveluita laajennetaan. Tärkeä huomioitava kysymys kuitenkin on, mille alueille ja mille aloille koulutuspaikat ja palvelut kohdistuvat.

Korkeakoulujen alueellinen sijainti ja koulutuspaikkojen määrä ovat merkittäviä tekijöitä alueellisen saavutettavuuden ja korkeakoulutukseen osallistumisen kannalta. Vaikka alueellisesti katsottuna suomalainen korkeakouluverkko kattaa maamme hyvin, vaihtelee erityisesti koulutusalojen alueellinen tarjonta paljon.

Ne maakunnat, joissa on oma yliopisto, sijoittuvat luonnollisesti korkeakoulutuksen saavutettavuuden yläpäähän. Etelä-Pohjanmaa erottuu saatavuusvertailussa selvänä katvealueena erityisesti yliopisto-opintojen osalta. Lisäksi korkeakoulutuksen aloituspaikkoja suhteessa väestöpohjaan on vähiten.

Tavoitteeksi tasa-arvoisemmat mahdollisuudet

Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden kannalta on merkityksellistä edistää korkeakoulutuksen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä tukea aliedustettujen ryhmien osallistumista korkeakoulutukseen. Tämä on tärkeää sekä alueellisen koulutustason nostamiseksi että koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Nämä ovat asioita, joihin pyrimme myös Seinäjoen yliopistokeskuksessa vaikuttamaan.

Mari Kekola
asiantuntija
Seinäjoen yliopistokeskus

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 10.5.2021.