Uutisvirtaa seuratessa tuntuu usein, että esiin nostetaan pelkkiä ongelmia ilman ratkaisuja. Toki ihmismieli on rakennettu siten, että negatiivinen uutisointi koukuttaa meitä positiivisia uutisia enemmän. Usein uutisvirran seuraajalle jää mielikuva, että uutisoidut asiat ovat liian etäisiä, eikä asioiden tilaan voi vaikuttaa millään tavalla. Negatiivisen uutisvirran huono puoli onkin se, että se levittää laajaa ahdistusta asioiden tilasta ja jähmettää monia paikalleen.
Myös tutkimuksessa lähdetään liikkeelle tutkimusongelmasta, mutta tutkimuksen aikana etsitään kuitenkin ratkaisua. Tosin muistan itsekin ihmetelleeni ensimmäistä opinnäytettä tehdessäni, mikä se tutkimusongelma oikein on, kun aiheena oli elintarvikkeiden kulutus ja kulutusennusteiden laatiminen. Ihmettelin, että eihän elintarvikkeiden kulutuksessa mitään ongelmaa ole! Myöhemmin keskusteluissa selkisi, että puhutaan tutkimuskysymyksestä, joka jalostui edelleen rajatummaksi tutkimustehtäväksi.
Eräässä tulevaisuustutkimuksen konferenssissa opin, että tulevaisuudesta pitäisi käyttää yksikön sijaan monikkoa. Emme siis puhu tulevaisuudesta vaan tulevaisuuksista, sillä niitä voi olla monta erilaista. Olin elokuussa pitämässä tulevaisuustyöpajaa Dundeessa Skotlannissa. Pohdimme vadelmanviljelyn tulevaisuuksia lyhyellä, muutaman vuoden, ja vielä vähän pidemmälläkin tähtäimellä.
Haasteista suurin on ilmastonmuutos, jonka vaikutuksia tunnistimme monellakin tapaa. Kasvit kasvavat liian kuumassa tai vaihtelevassa ilmastossa, kasteluvettä ei ole tai se ei ole tarpeeksi puhdasta, kasvitaudit leviävät. Työvoimaa poimintaan ei ole, tai se on liian kallista. Kuluttajat eivät kaupan hyllyllä erota kotimaista, lähellä tuotettua, ulkomaisesta tuontivadelmasta. Mutta emme jääneet työpajassa ongelmien luettelemiseen, vaan etsimme ratkaisuja.
Tulevaisuuskuvissa rakentelimme toisenlaisia kertomuksia, joissa vilahtelivat kontrolloidumman viljelyn yleistyminen esimerkiksi tunneleissa, kasvualustalla tai ruukuissa tai jopa suljetussa kasvuympäristössä. Tulevaisuudessa tunnistetaan tarkemmin kasvigenomiikan avulla, mitkä lajikkeet kestävät kasvintuhoojia paremmin. Lisäksi geenipankeissa on taltioituina runsaasti geenivaroja, jotka auttavat muutokseen sopeutumisessa. Kasvilajikkeet ja viljelymenetelmät kehittyvät jatkuvasti ennakoiden tulevaa. Kehittyvästä poiminta-automaatiosta löytyy apua työvoimapulaan. Kuluttajille kehitetään vadelman arviointiin laatusanastoa, jotta myyntiin saadaan kuluttajien toivomia ominaisuuksia sisältäviä vadelmalajikkeita.
Voisimme ehkä hankkeiden tutkimusviestinnässä voimakkaammin tuoda esille näitä ratkaisuehdotuksia ja parempia tulevaisuuskuvia. Mieluusti soisin, että uutisvirtaan lisättäisiin katastrofien jälkeen myös asioiden ratkaisuun tai edes mahdollisiin vaihtoehtoisiin ratkaisuihin liittyvää uutisointia. Opittaisiin, että on jokaiselle tilanteelle mahdollista etsiä ratkaisuja. Tulevaisuuksia on useita ja niihin voidaan vaikuttaa.
Marjanviljelyn tulevaisuuksia selvitetään EU:n rahoittamassa Breeding Value -hankkeessa. Kotimaisia ruokatulevaisuuksia ennakoidaan juuri alkaneessa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa.
Terhi Latvala
Erikoistutkija
Luonnonvarakeskus
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 10.9.2023.