Tänä vuonna olemme päässet nauttimaan kauniista talvesta. Lumen kuorruttamia puita katsellessa ajatukset ovat herkästi karanneet muistoihin lapsuuden talvista, paksuista lumipeitteistä puiden oksilla, hetkistä pulkkamäessä.

Muistoissamme menneiden talvien lumet ovat aina runsaita eivätkä nykytalvet pärjää vertailuissa niille. Tuolle kokemukselle on monta syytä, mutta kyllä ilmaston muuttuminen on yksi kiistämätön syy nykyisten talvien erilaisuudelle. Monille toimialoille ilmastonmuutos tuo uusia haasteita ja yritykset joutuvat jo nyt reagoimaan tuleviin muutoksiin ja niiden seurauksiin.

“Suomi elää metsästä” on tuttu lause lähes kaikille. Metsät ja metsätalous ovat tärkeä osa suomalaista identiteettiä ja kansantaloutta. Metsät ovat myös kallisarvoinen osa luontokokemuksiamme. Kestävän metsätalouden ratkaisut määrittävät osaltaan sen, minkälaisia tulevien sukupolvien metsäkokemukset ovat. Metsätaloudessa on jo huomattu muuttuvan ilmaston aiheuttamat haasteet käytännössä. Vaikka puuston kasvukausi voi ilmaston lämmetessä pidentyä, lämpeneminen tuottaa muita hankaluuksia.

Suo siellä, vetelä täällä

Ilmaston muuttuminen vaikuttaa metsäalan toimintaan monin tavoin. Sään ääri-ilmiöiden ennustettu yleistyminen ja erityisesti sademäärän kasvu nostavat maaperän keskimääräistä kosteuspitoisuutta. Lisäksi leudot talvet tarkoittavat sitä, että routaa ei muodostu kaikkialla samoin kuin aikaisemmin ja yhä vähemmän vettä varastoituu talven yli lumena. Lisääntyvä maaperän kosteus sekä maaperän vähenevä kantokyky vaikuttavat metsätaloudessa erityisesti niihin toimenpiteisiin, joissa liikutaan maastossa raskailla koneilla.

Esimerkiksi Luonnonvarakeskus ja Ruotsin maatalousyliopisto ovat laatineet hyviä maaston kosteusennusteita, kuten esimerkiksi koko Ruotsin kattava staattinen kosteuskartta. Yhtenä lähteenä sen laadinnassa ovat olleet erilaiset satelliiteista tehdyt havainnot.

Muuttuva kosteustilanne sekä lisääntyvä keskimääräinen lämpö aiheuttavat sen, että maaperän kantokykyä ei pystytä arvioimaan samoilla perusteilla kuin ennen. Kantokyky on kuitenkin pystyttävä arvioimaan suhteellisen tarkasti, jotta metsätalouden toimenpiteet pystytään suunnittelemaan ja toteuttamaan.

Ilmatieteenlaitoksen ja Metsätehon yhteistyössä kehittämä Harvester Seasons -palvelu vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla avoimia ja tarkempia ennusteita maaperän kantokyvystä, jotka perustuvat mm. Euroopan Unionin Copernicus-ohjelman tuottamaan dataan ja malleihin. Palvelu auttaa arvioimaan, kuinka ennusteen mukaisessa säätilanteessa Metsäkeskuksen tuottamien korjuukelpoisuuskarttoja tulisi tulkita.

Kutsumattomat vieraat

Eri kasvit kukoistavat erilaisissa ilmastoissa ja kasvuympäristöissä. Kun ilmasto muuttuu, myös lajikirjo sekä kasvilajien suhteelliset määrät saattavat muuttua. Ilmaston muuttuminen tai kasvilajiston muutokset voivat mahdollistaa haitallisten uusien vieraslajien ilmaantumisen. Esimerkiksi kaarnakuoriaiset ovat monesta syystä aiheuttaneet mittavia puustotuhoja ja taloudellisia tappioita Keski-Euroopassa. Ilmaston muuttuessa mahdollisten tuhoja aiheuttavien vieraslajien leviämisen tarkkailu ja nopea regointi havaintoihin on olennaista täällä Pohjolassakin.

Nämä ovat esimerkkejä kestävän metsätalouden tulevaisuuden haasteista, joita ratkotaan Kvarken Space Economy -hankkeen järjestämässä KvarkenSat Innovation Challenge -hackathonissa. Hankkeen kumppaneina haastekilpailua järjestämässä on lukuisia alan yrityksiä ja organisaatioita Suomesta ja Ruotsista. Kilpailun avulla pyritään löytämään satelliittihavaintoja hyödyntäviä uusia, innovatiivisia ratkaisuja kestävän metsätalouden kehittämiseksi. Lue lisää ja osallistu.

Antti Kinnunen
Projektitutkija
Vaasan yliopisto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 21.2.2022.