Aiemmilla vuosikymmenillä ajateltiin, että yliopistot elävät omaa elämäänsä ja katsovat ympäröiviä alueita ns. norsunluutornista. Kohtaamisia yritysten ja alueiden kehittämisestä vastaavien tahojen kanssa oli vähän. Nykyään yliopistojen toiminta on avautunut, ja ne tekevät yhteistyötä yritysten ja muiden julkisten toimijoiden kanssa. Yliopistojen rooli ja merkitys alueiden kehittämistyössä on kasvanut. Elävätkö vanhat käsitykset kuitenkin vielä niin yliopistoissa kuin myös pk-yrityssektorilla ja pienemmissä julkisissa yhteisöissä? Eri tieteenalojen ja toimijoiden välillä yhteistyön määrässä ja laadussa on todennäköisesti suuria eroja. Joidenkin tieteenalojen lienee helpompi solmia suhteita ympäröivään yhteiskuntaan kuin toisten.

Yliopistokeskukset soveltavan tutkimuksen edelläkävijöitä?

Yliopistokeskukset ovat edelläkävijöitä tutkitun tiedon tuonnissa yliopistokaupunkeja pienempiin kaupunkeihin ja maaseutumaisille alueille. Niiden rooli on palvella ja kehittää ympäröivää aluetta keskittymällä niihin toimialoihin, jotka ovat alueille keskeisiä. Yliopistokeskusten rakenne usean yliopiston verkostona mahdollistaa useaan eri tieteenalaan liittyvän kehittämistyön ja poikkitieteellisen yhteistyön eri toimialojen välillä.

Seinäjoella toimiva Tampereen yliopiston arkkitehtuurin tiimi käynnisti kaksi EU-rahoitteista poikkitieteellistä kehittämishanketta Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kanssa. Hankkeissa yhdistettiin terveelliseen ja turvalliseen asumiseen liittyvä kehittämistyö erilaisia palveluja tarvitsevien ryhmien, erityisesti ikääntyneiden ja eritysryhmien tarpeisiin. Teema nousi alun perin koronapandemian tuomista kehittämistarpeista, mutta toimii hyvin myös asumisen kehittämisessä yleisesti. Vähähiilinen, turvallinen ja terveellinen rakentaminen ja asuminen, kotiin tuotavien palvelujen mahdollistaminen, hyvinvointiteknologian soveltaminen ja erilaiset ratkaisut etätyön tekemiseen olivat kehittämistyön keskiössä. Paremmalla suunnittelulla voidaan ratkaista mm. monia ikääntyneiden ja erityisryhmien itsenäiseen asumiseen liittyviä vaikeuksia sekä tuoda erilaisia vaihtoehtoja etätyön tekoon niin asunnoissa kuin asuinalueillakin.

Kehittämishankkeiden merkitys  

Kehittämishankkeiden tarpeellisuudesta ja merkityksestä käydään välillä hyvinkin kriittistä keskustelua. Kehittämishankkeet sopivat kuitenkin hyvin erilaisten kokeellisten ja soveltavien ratkaisujen suunnitteluun, joihin ei muuten ole aikataulullisia tai taloudellisia mahdollisuuksia. Niiden antamilla resursseilla voidaan soveltaa sekä kansallista että kansainvälistä tutkittua tietoa paikallisiin tarpeisiin. Yliopistokeskusten kasvava rooli voikin olla uusien ratkaisumallien tuominen arjen monenlaisiin pieniin ja suuriin ongelmiin monilla eri toimialoilla. Tutkijoiden tehtävänä on esittää uusia vaihtoehtoja korvaamaan vanhoja tai vanhentuneita käytäntöjä. Myös lainsäädännön muuttuminen tuo tarpeita uusille toimintamalleille. Tällä hetkellä erityisesti niin kansallisen kuin EU-lainsäädännönkin edellyttämä vihreän siirtymän mukaisiin käytäntöihin siirtyminen tuo uusia haasteita kehittää täysin uudenlaista toimintaa ja yrittäjyyttä.

Virpi Palomäki, FT, dos.
Tampereen yliopisto, arkkitehtuurin yksikkö /
Seinäjoen yliopistokeskus

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 20.8.2023.