Etelä-Pohjanmaan tulevaisuus rakentuu vahvasti kansainvälistymiselle. Maakuntastrategian yksi keskeinen tavoite on lisätä maahanmuuttoa. Eräs näkökulma maahanmuuton haasteisiin avautuu korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kautta. Maakunnassa on selkeä tarve houkutella ja pitää kiinni korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista. Heidän osaamisensa on tärkeä resurssia sekä maakunnan osaamisen vahvistamisessa että kansainvälistymisessä. Mikäli he eivät löydä maakunnasta omaa osaamistaan vastaavia mahdollisuuksia, he muuttavat pois. Siten heidän menestyksensä on myös maakunnan etu.
Siirtolaisuusinstituutin, Etelä-Pohjanmaan opiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteishanke syventää ymmärrystä korkeakoulutettujen maahanmuuttajien tilanteesta Etelä-Pohjanmaalla. Korkeakoulutettujen kauttaan välittyy laajempi näkymä Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen haasteisiin.
Ensinnä, maahanmuuttajien määrä alueella on suhteellisen pieni, mikä heijastuu myös tarjottavien palveluiden määrään ja kehitysvaiheeseen. Toiseksi, kuten monet muutkin maahanmuuttajaryhmät, korkeakoulutetut maahanmuuttajat tarvitsevat räätälöityjä palveluita. Mitä korkeammin koulutettu ihminen on ja mitä parempaa suomen kielen tasoa hän tavoittelee, sitä yksilöllisempää kielikoulutusta ja ohjausta hän tarvitsee. Kansainvälistymisen alussa olevassa maakunnassa räätälöityjen palveluiden tarjoaminen on haastavaa. Haasteita ovat myös Etelä-Pohjanmaan maantieteellinen laajuus, pitkät välimatkat ja puutteellinen joukkoliikenne. Näiden sovittaminen opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin on vaativa lähtökohta palveluiden kehittämiselle.
Äskettäin julkaistu Etelä-Pohjanmaan korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kielikoulutuksen ja ohjauksen malli – Pelikirja kehittäjille esittelee toimintatavan, jolla maakunnan kansainvälistymiseen ja palvelutuotannon kehittämiseen tuodaan uutta energiaa. Mallin keskiössä on kielikoulutusta ja maahanmuuttajien ohjausta tekevien tahojen tiivis yhteistyö, jossa pyritään ylittämään perinteiset organisaatioiden rajat. Yhteistyössä hyödynnetään digitaalisia alustoja, jotka sallivat joustavan tiedonvaihdon toimijoiden kesken ja poistavat maantieteelliset esteet.
Uusi toimintapa on merkittävä, koska siinä yhteistyö tapahtuu ruohojuuritason toimijoiden arjessa. Kielten opettajat ja maahanmuuttajien ohjaajat ovat itse parhaita arvioimaan maakunnan kielenopetuksen ja ohjauksen kehitystarpeita. Näin maakunnan kielenopetusta ja ohjauspalveluita sekä laajemmin kansainvälistymistä kehitetään yhtenä rintamana sen sijaan, että jokainen toimija askartelisi yksinään ja toisista erillään. Uuden toimintatavan ja siitä kertovan pelikirjan tavoitteena on motivaation ja tiimihengen puhaltaminen maakunnan kehitystyöhön. Kuten jalkapallossa, maalit ja voitto syntyvät yhteen pelaamisella, eivät yksittäisten toimijoiden erillisillä ponnisteluilla.
Tavoitteena on myös työelämäyhteyksien vahvistaminen korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ja työnantajien välillä. Työelämäyhteyksien rakentaminen jo opintojen alkuvaiheessa, esimerkiksi työharjoittelujaksojen kautta, on välttämätöntä.
Pysyvän maakunnallisen mallin kehittäminen edellyttää investointeja. Tämä kuitenkin parantaa maakunnan mahdollisuuksia ratkaista taloudellisia, demografisia ja koulutustasoon liittyviä haasteita. Investointi on yhteinen askel kohti parempaa tulevaisuutta.
Pelikirjassa esitelty mallion suunniteltu korkeakoulutettuja maahanmuuttajia varten. Jatkossa sitä voidaan kehittää ja soveltaa käytettäväksi myös muihin maahanmuuttajaryhmiin. Pelikirja on julkaistu Etelä-Pohjanmaan liiton sivuilla vapaasti luettavana ja ladattavana.
Tutkija Toni Ahvenainen, vastaava tutkija Markku Mattila, erikoistutkija Mika Raunio, Siirtolaisuusinstituutti, Seinäjoen yksikkö
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 4.12.2023.
Tutustu myös Muuttomoottoriin.