Seinäjoen yliopistokeskuksen tuore missio – tuomme yliopistot lähelle sinua – on mielestäni kerrassaan mainio. Lause kertoo hyvin sen, miksi yliopistokeskus on olemassa ja mitä yliopistokeskuksen toimilla halutaan saavuttaa.
Lähellä oloa pitää korostaa entistä enemmän ja entistä näkyvämmin. Seinäjoen yliopistokeskuksella on paljon tarjottavaa eteläpohjalaiseen koulutukseen, yritysten kasvuun ja kuntien elinvoimaan.
Etelä-Pohjanmaalta katsoen yliopistot voivat tuntua kaukaisilta. Etäisyys näkyy puheenparsissa. Opiskelemaan aina lähdetään. Lähteminen tarkoittaa muuttamista joko Tampereelle, Jyväskylään, Helsinkiin tai Ouluun.
Samalla tavoin yrityskentässä yhteydenotto isoihin yliopistoihin voi tuntua liian isolta askeleelta. Tämä on harmi, sillä yritysten tuotekehitystoimet tai kasvunäkymät hyötyvät suoraan ja välittömästi yliopistoyhteistyöstä.
Etelä-Pohjanmaa on yrittäjyysmaakunta. Pärjääminen Suomessa ja maailmalla vaatii yrityksiltä jatkuvaa kehittymistä ja uudistumista.
Yrityksissä on paljon eroavaisuuksia siinä, miten ja kuinka paljon ne panostavat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaansa eli TKI-toimintaan. Toiseksi eroja on paljon siinä, tekeekö yritys yhteistyötä yliopistojen kanssa vai ei.
Moni yrittäjä miettii, onko yritykseni aktiivinen suunnanmuuttaja, sopeutuja vai ajautuja. Suunnanmuuttaja panostaa paljon TKI-työhön, sopeutuja vähemmän ja ajautuja ei panosta ollenkaan. Panostukset TKI:hin määrittävät paljolti sen, mikä on yrityksen pitkän aikavälin menestys ja elinvoimaisuus: vahva panos kertoo kasvuhalusta, nollapanostus yleensä täydellisestä epätietoisuudesta yrityksen kehittämisessä.
Maailmalla on rutkasti esimerkkejä siitä, kuinka kilpailijoitaan paremmin pärjäävissä yrityksissä yritysten yhteistyö yliopistojen kanssa TKI-toimissa on saumatonta ja erittäin taajaa. Markkinoilla ajautuvissa yrityksissä TKI-yhteistyö on satunnaista. Ajautujat tarttuvat helposti vain viimeisiin oljenkorsiin liiketoimintansa jatkamiseksi ja TKI-toimiin satsataan pakonomaiset, mutta vähäiset eurot. Lisäksi kilpailijoitaan paremmin pärjäävien yrityksien esimerkeistä näkee, että uudet innovaatiot ja ideat liiketoiminnan, tuotteiden ja palvelujen parantamiseksi syntyvät nopeammin ja kustannustehokkaammin yhteistyössä ja kumppanuuksissa.
TKI-osaajista on pulaa koko maassa. Vauhdikkaasti kehittyvät yritykset tarvitsevat lisää korkeatasoista ja tutkimuspohjaista osaamista. Suomessa parlamentaarinen TKI-työryhmä on arvioinut, että vuosina 2024–2030 tarvitaan vuosittain jopa 9 000 TKI-osaajaa lisää. Heistä noin 2 000 tulisi olla tohtoreita. Heistä noin puolen on arvioitu sijoittuvan yrityksiin ja puolet julkiselle sektorille. Suomen hallitus on havahtunut tähän pulaan ja päättänyt panostaa budjettiriihessä 262 miljoonaa hallituskauden aikana tohtorikoulutuksen lisäämiseen.
Seinäjoen yliopistokeskus tuo lähelle neljän yliopiston kattavat TKI-palvelut. Yliopistokeskus haluaa vahvistaa paikallista näkyvyyttään ja hyötyään Etelä-Pohjanmaalle. Tärkeää on, että täällä toimivat yritykset osaavat hakea yliopistokeskuksen kautta strategisia kumppanuuksia Helsingin, Tampereen ja Vaasan yliopiston sekä Taideyliopiston kanssa.
Nyt on aika tehdä entistä enemmän yrityksiä ja yliopistoja hyödyttäviä TKI-toimenpiteitä ja investointeja pitkäjänteisessä yhteistyösuhteessa. Tällöin kyetään myös hallitsemaan paremmin TKI-toiminnan riskejä ja kustannuksia sekä ulosmittaamaan nopeammin TKI-toimille asetettuja tulostavoitteita.
Matalan kynnyksen aktiivisella yhteistyöllä pystymme peittoamaan monia ongelmia osaajapulassa ja yritysten kasvuhaasteissa. Koulutus ja TKI-toiminta ovat perusta kestävälle kasvulle ja kehittymiselle.
Olli-Pekka Viinamäki
Johtaja
Seinäjoen yliopistokeskus
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 27.12.2023.