Osallistuin marraskuun puolivälissä Etelä-Pohjanmaan liiton Tilannekuva-webinaariin, jossa esiteltiin tilastoja alueemme T&K-toiminnan ja korkeakoulutuksen tilasta. Kovin tutuksi käyneet taulukot muistuttivat jälleen kerran tukalasta tilanteestamme: maakuntamme koulutustaso on Suomen toiseksi alhaisin ja se on hiipunut jo toistakymmentä vuotta koko maan trendin mukaisesti.

Yllättävä sen sijaan oli statistiikka, joka osoitti, että eteläpohjalaislähtöisten koulutustaso on koko maan toiseksi korkein. Maakuntamme kasvatit siis kiitävät koulutuksessa kärkisijoilla koko maassa! Tämä paradoksi osoittaa todeksi sen, että meissä eteläpohjalaisissa on sisäänrakennettu motivaatio oppia ja kehittyä, mutta osan on valitettavasti pakko lähteä muualle etsimään näitä mahdollisuuksia.

Korkeakoulutuksen rooli on keskeinen alueellisen kehityksen ja elinvoiman moottorina. Valitettavasti Etelä-Pohjanmaa on jäänyt tässä suhteessa merkittävästi jälkeen, ja kuten edellä mainitussa tilastokatsauksessakin todettiin, valtiovallan panostus asiaan on perinteisesti kohdistunut muille seuduille. Lähinnä koulutuspolitiikassa on korostettu Itä- ja Pohjois-Suomea.

Sekä Seinäjoen että koko Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän vireyden kannalta korkeakoulutuksen ja opiskelijoiden merkitys on ehdottoman tärkeä. Korkeakoulutuksen saatavuutta ja laajentumista alueellamme tulee edelleen kehittää kaikin keinoin.

Etelä-Pohjanmaan korkeakoulustrategian ja maakuntastrategian painoalat ohjaavat meitä kohti kestäviä ruokaratkaisuja, älykkäitä teknologioita, hyvinvointia- ja luovuutta, sekä yrittäjyyttä ja kasvua. Tässä maisemassa etenkin ohjelmistoalan merkitys on keskeinen. Automaatio, data-analytiikka ja aivan erityisesti tekoäly ja kielimallit ovat mahdollistajia, ikää kuin monitoimityökaluja, jotka voivat mullistaa tuotannon, tehostaa resurssienhallintaa ja parantaa laatua.

Korkeakoulutuksen kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla ei ole ainoastaan vastaus alueellisiin tarpeisiin, vaan se luo perustan laajemmalle visiolle. Investoimalla korkeakoulutukseen, varsinkin ohjelmistoalan koulutukseen, voimme rakentaa vahvan perustan tulevaisuuden teknologioiden kehittämiselle ja soveltamiselle. Laadukas koulutus synnyttää huippuosaajia, jotka kykenevät räätälöimään älykkäitä ratkaisuja myös paikallisiin tarpeisiin.

On myös hyvä muistaa, että koulutus ei ole nuorten yksinoikeus. Sen hankkimisesta on usein hyötyä myös työelämässä. Opiskelun ja työn yhdistäminen ei ole aina helppoa, mutta onneksi tarjolla on joustavia koulutusmuotoja. Ohjelmistoalasta kiinnostuneille Seinäjoen yliopistokeskuksella on käynnissä tietointensiivisen ohjelmistokehityksen syventävä kokonaisuus, johon on ensimmäisen vuoden aikana valittu jo yli 60 opiskelijaa. He suorittavat Tampereen yliopiston tietotekniikan opintoja joustavasti, moni työn ohella, ja ottavat haltuun uutta osaamista tehtäviensä tueksi. Seuraava haku koulutukseen avataan toukokuussa.

Eteläpohjalaisissa piilevän sivistyksen janon, yritteliäisyyden ja ohjelmistopainotteisen ”propellihattukulttuurin” yhdistäminen voi avata uudenlaista toimeliaisuutta ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia alueelle. Tämä yhdistelmä ei ainoastaan torju pitkään jatkunutta aivovuotoa, vaan luo perustan, jossa Etelä-Pohjanmaa voi nousta tulevaisuuden osaamisen ja innovaatioiden linnakkeeksi. Strategiset koulutusinvestoinnit eivät ole pelkkiä kuluja, vaan ne parantavat paikallista osaamistasoa, toimivat yritysten ja osaajien magneettina ja ovat syitä jäädä, palata ja loistaa alueella.

Mikko Auranen
Asiantuntija
Tampereen yliopisto, Seinäjoen yliopistokeskus

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 2.1.2024.

Tietoa Seinäjoen yliopistokeskuksessa tarjolla olevasta tutkintokoulutuksesta.