Muutama kuukausi sitten en olisi uskonut ajattelevani näin paljon kotitarveviljelyä, huoltovarmuutta tai viljelijäverkostojani. Viime aikoina epävarmuus ja kriisit ovat horjuttaneet turvallisuuttamme, eikä kaikkia vaikutuksia vielä edes tiedetä. Varmaa kuitenkin on, että ruokaa tarvitsemme joka päivä.
REKOt ovat monelle eteläpohjalaiselle kuluttajalle tuttuja lähiruoan ostopaikkoja. Ne ovat tuoneet alueemme tarjontaa ja viljelijöitä näkyviksi ja kasvattaneet turvaamme ruoan saatavuudesta. Entä jos yhteistyö viljelijän kanssa olisi syvällisempää kuin REKO-asiakkuus? Viljelijäkumppanisi varmistaisi ruoan saatavuuden läheltä, mutta myös kuuntelisi toiveitasi tuotteista, tuotantotavoista ja arvoista.
Kumppanuusmaatalous (community supported agriculture, www.kumppanuusmaatalous.fi) on nimensä mukaisesti kumppanuutta: pitkäkestoista yhteistyötä, jossa ruoan tuotannosta ja ostamisesta sovitaan etukäteen esimerkiksi satokaudeksi kerrallaan. Tuotteet maksetaan kokonaan tai osittain etukäteen, mutta ruokaa ei osteta vain kiloittain, sillä tarkoituksena on jakaa sekä tuotannon riskejä että onnistumisia. Kuluttajan lisäksi asiakkaita voivat olla esimerkiksi ravintola, päiväkoti tai yritys.
Reilua ja yhteisöllistä
Kumppanuusmaataloudessa avoin tiedonkulku ja vuorovaikutus ovat tärkeitä, mutta toimintatapa vaihtelee. Joku voi olla taitava someviestijä, toinen tykkää tavata tapahtumissa. Viljelijäkumppani voi kertoa tilan toiminnasta, viljeltävistä lajikkeista tai eläinten hoidosta viljelijäkirjeillä, instakuvilla tai yhteisissä tapahtumissa. Tapahtumat voivat olla istutus- tai sadonkorjuukökkiä, yhteisiä illallisia kokkauksineen, maisteluita tai tutustumispäiviä. Kumppanuusmaataloudessa molemmat osapuolet voittavat: on varmuutta menekistä, reiluutta, turvaa saatavuudesta, toiveiden toteumista, yhteistyötä ja jopa iloisia kohtaamisia.
Yhdessä enemmän
Haluatko kuitenkin työntää itse sormesi multaan ja kasvattaa oman satosi? Kotitarveviljelyn tai viljelyharrastuksen ei tarvitse olla yksinäistä puurtamista omalla palstalla, sillä erilaiset viljely-yhteisöt ja kumppanuuspellot tai -palstat ovat hyviä vaihtoehtoja. Yhdessä tekeminen on mukavaa ja opettavaista, mutta se myös helpottaa työtaakkaa ja jakaa riskejä. Rikkaruohojen nyppiminen on mukavampaa kumppanin kanssa ja yhdessä on helpompaa viljellä monipuolisemmin. Yhteisöllinen toiminta tarvitsee myös sovitut toimintatavat, jotta kustannuksien, työn ja sadon jakaminen on reilua.
Mahdollisuuksia on rajattomasti
Suomessa on jo noin 20 kumppanuustilaa, -toimijaa tai -yhteisöä. Viljelystä vastaa joko viljelijä yksin tai yhdessä muiden viljelijöiden kanssa tai toteuttajana on osuuskunta, oppilaitos, yhdistys, kuluttajayhteisö tai kyläyhteisö. Tilaus- ja toimitustavat vaihtelevat paljon. On viikoittaisia satolaatikoita, harvemmin saatavia sato-osuuksia, sato-osuuden ostoja, ennakkotilauksia, jäsenyyksiä tai kummitoimintaa. Tuotteet voidaan noutaa tilalta valmiiksi pakattuina tai itse poimien, REKO-myynneistä tai sovituista jakelupisteistä. Tuotteiden pakkauksia voidaan yksilöidä asiakkaan – yrityksen tai yksityisen – mukaan. Tuotteet voivat olla myös jalosteita, kuten juustoja, hilloja tai leipää. Eikä kaikkia tuoteta edes pellolla, kumppanuutta voi olla vaikkapa kananmunantuottajan tai mehiläistarhaajan kanssa. Mahdollisuuksia on yhtä paljon kuin toteuttajiakin – jokainen voi luoda itsensä näköistä kumppanuusmaataloutta.
Hannele Suvanto
Ruoan lyhyistä jakeluketjuista kiinnostunut ja niitä REKOssa ja kumppanuusmaataloudessa toteuttava tutkija, kehittäjä ja yrittäjä
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 19.4.2022.