Heräsin kauniiseen kesäaamuun ennen kuutta. Puhelimeen oli tullut Uudellemaalle annettu vaaratiedote drooneista, kehotus pysyä sisällä. Annoin muun väen nukkua rauhassa ja jäin seuraamaan uutisia. Onneksi tiedote kumottiin tunnin kuluessa, mutta keskustelu drooneista ja niiden mahdollisista vaaroista jatkui.
Kaakonkulmalla Kouvolassa suunnistuskisoissa annettiin droonitiedote ennakkoon luettavaksi ja mahdolliset toimintaohjeet droonin havaittaessa. Kisat saatiin vietyä läpi ilman häiriöitä, mutta ilmiö kertoo ajastamme: droonit ovat tulleet jäädäkseen niin hyvässä kuin pahassa.
Onneksi on hyvääkin kerrottavaa. Droonit avaavat uusia mahdollisuuksia erityisesti maataloudessa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen Datakasvukunto-hankkeessa tarkastelemme, miten erilaiset peltokuvantamisen menetelmät voivat parantaa viljelyn tuloksia.
Ilmakuvien avulla voidaan seurata kasvuston elinvoimaa, havaita stressiä ja arvioida kasvukauden etenemistä huomattavasti silmämääräistä tarkastelua tarkemmin. Tämä auttaa kohdentamaan lannoitusta, ennakoimaan satoa ja reagoimaan ajoissa ongelmiin. Käytännössä kyse on siitä, että samat panokset osuvat oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Samalla myös ympäristö kiittää: ravinnevalumat vähenevät ja maaperän kunto paranee.
Teknologia ei kuitenkaan ole oikotie onneen. Laitteisto, ohjelmistot ja ylläpito maksavat, ja kuvien hyödyntäminen vaatii perehtymistä. Muutamia epävarmuuksiakin on toki ilmassa. Vuosivaihtelu lohkoilla on suurta, joten luotettavaan päätöksentekoon tarvitaan usean vuoden aineisto. Tulkinta vaatii rinnalle esimerkiksi maanäytteitä ja säätietoa.
Silti kehityssuunta on selvä. Webinaarissamme yli puolet osallistujista piti todennäköisenä, että ilmakuvien käyttö yleistyy jo seuraavan kolmen vuoden aikana. Osallistujien arvioiden mukaan tuottavuus paranee yli kuusi prosenttia. Se on paljon millä alalla tahansa. Kyse ei ole vain säästämisestä, vaan paremmista päätöksistä ja niiden kautta paremmasta sadosta. Siksi datavetoisen viljelyn kehitystä kannattaa edistää.
Jos siis tänä kesänä näet drooneja pohjalaisilla pelloilla, ne ovat todennäköisesti tekemässä hyvää. Niiden avulla kerätään tietoa, opitaan ymmärtämään kasvustoa paremmin ja tehdään entistä tarkempia viljelypäätöksiä.
Kirjoitus perustuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen Datakasvukunto -hankkeeseen. Hanke on EU:n osarahoittama ja se on saanut rahoitusta EU:n maaseuturahastosta. Tutkimuslaitokset osallistuvat hankkeeseen omarahoituksella.
Terhi Latvala
Erikoistutkija
Luonnonvarakeskus
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 22.6.2026.