Seinäjoen Kampus 2030-hanke on kulkemassa kohti loppuhuipennustaan. Jokirannan molemmin puolin levittäytyvän kampuksen kehittämissuunnitelma julkaistaan marraskuussa. Kevään aikana on kyselyllä koottu tietoa, ideoita ja kehittämistoiveita, työpajoissa käyty syventäviä keskusteluja ja piloteissa kokeiltu uusia asioita. Lisäksi kolmen naisen hanketiimimme vieraili viidellä erilaisella kampuksella: Tampereen Hervannassa ja Mediapoliksessa, Lahden Niemessä ja Paavolassa ja Espoon Otaniemessä, missä pääsimme kuulemaan kampuskehittämisestä sitä jo tehneiden henkilöiden kertomana. Kuopion kaupunkikehittämisestä Savilahden kaupunginosassa saimme oivallisen esittelyn verkkoseminaarina.
Meille hanketiimiläisille vierailut antoivat hyvän orientaatioperustan mihin peilata omaa kampustamme koskevia havaintoja. Kampuksilla oli jo kehitetty monia samoja asioita kuin mitä meidänkin kyselyvastaajamme tai työpajakeskustelijamme ovat nostaneet työstettäviksi. Jokaisen kampuksen tarina on erilainen. Saimme vinkkejä sekä hyviin ja toimiviin ratkaisuihin että tarkempaa pohdintaa vaativiin kohtiin. Saavutettavuuteen ja sitouttamiseen tiivistyy paljon.
Saavutettavuus: Kampuksen saavutettavuus liittyy useisiin eri asioihin. Hyvät liikenneyhteydet, toimiva paikoitus ja turvallinen ja helppo liikkuminen kampuksella korostuvat tärkeinä. Tähän liittyvät myös selkeät ja riittävät opasteet. Kansainvälisellä kampuksella kielivalinnatkin vaikuttavat saavutettavuuteen. Aalto-yliopiston Otaniemen kampukselle kehitetty Aalto Space -sovellus on esimerkki taskussa kulkevasta karttaratkaisusta – sellaiseen voisi yhdistää muutakin kampustietoa. Esteettömyys, erilaisiin tiloihin pääsemisen sujuvuus sekä niissä toimimisen mahdollistaminen vaativat jatkuvaa uudelleenarviointia. Fyysisen kampuksen saavutettavuudessa on sen omistajilla ja hallinnoijilla keskeinen rooli yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Myös palvelujen tarjonnassa ja järjestämisessä tehdään saavutettavuusvalintoja: mitä, missä, milloin, miten ja kenelle; lähi- vai digitaaliset palvelut? Kampuksen koettu avoimuus on sekin osa saavutettavuutta: onko kampus vain opiskelijoille, asiantuntijoille ja kampuksen yrityksille, vai saako vaikkapa lounasravintolaan tulla kuka tahansa? Seinäjoella vastaus muuten on, että kyllä toki saa!
Sitouttaminen: Kun kampus muodostuu useista erilaisista toimijoista, kuten meillä Seinäjoella, sen tunnistettava yhteinen identiteetti ja toimintakulttuuri eivät synny itsestään. Jos kampukseen ei identifioiduta, siihen ei myöskään sitouduta. Paljon puhuttu pitovoima taas on juuri niin vahvaa kuin ihmisten sitoutuminen. Kun etätyö, etäopiskelu ja digipalvelut ovat tulleet jäädäkseen. Lisäarvoa ja vahvempaa sitoutumista tuottaa itsensä kokeminen kampuslaiseksi oman taustaorganisaatioon kuulumisen lisäksi. Tähän tarvitaan kampuksen me-henkeä ja aitoa yhteisöllisyyttä, joita voidaan synnyttää eri tavoin aktiivisella yhteistyöllä ja -toiminnalla, synergioiden tunnistamisella ja hyödyntämisellä. Toistemme tunteminen lisää luottamusta, minkä varassa voimme tehdä ja suunnitella asioita yhdessä eteenpäin. Kampuslaisten osallistaminen on tässä prosessissa tärkeässä roolissa samalla, kun sitä pitää johtaa koordinoidusti. Osallistamisella pitää myös olla vaikuttavuutta, tai se alkaa sitouttamisen sijaan irrottaa.
Kampus 2030 on yhteishanke, joka tuottaa Seinäjoen korkeakoulukampuksen kehittämissuunnitelman. Hanketiimin muodostavat projektipäällikkö Katja Kaataja (Seinäjoen ammattikorkeakoulu), projektisuunnittelija Katja Kivioja (Seinäjoen kaupunki) sekä asiantuntija Pia Kattelus (Seinäjoen yliopistokeskus ja Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys). Hanke päättyy 30.11.2024.
Pia Kattelus
asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys & Seinäjoen yliopistokeskus
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 5.8.2024.