Suomen koulutustaso on jäänyt jälkeen keskeisistä kilpailijamaista. Tämä koskee nimenomaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää. Etelä-Pohjanmaa pitää Suomessa perää korkeakoulupaikkojen tarjonnassa nuorille. Erityisen vähän on yliopistokoulutusta. Se on maakunnan kehittymisen kannalta kriittinen tekijä, sillä korkeakoulutettujen määrä vaikuttaa vahvasti tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laajuuteen sekä elinkeinotoiminnan kansainvälisyyteen.
Etelä-Pohjanmaalla tarvitaan koulutuksen aktiivista uudistamista ja laajaa edunvalvontaa. Kaikilla alueilla halutaan lisää korkeakoulutuksen aloituspaikkoja ja rahoitusta. Meidän täytyy erottua ja pystyä kertomaan koulutuspolitiikan päättäjille kunnianhimoisista suunnitelmista ja jo tehdystä kehitystyöstä yliopistollisessa koulutuksessa.
Missä olemme hyviä? Voimme panostaa Etelä-Pohjanmaalla erityisesti koulutuksen sisällölliseen ja menetelmälliseen kehittämiseen. Tällöin Etelä-Pohjanmaa näyttäytyy päättäjille kiinnostavana investointikohteena. Kun tutkimustoimintaa aikanaan laajennettiin rakentamalla ainutlaatuisia yhteistyöverkostoja elinkeinoelämän kanssa (Epanet, yliopistokeskus), saimme myös valtion resursseja alueelle.
Valtio on lisäämässä rahoitusta uusiin korkeakoulujen aloituspaikkoihin. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan aloituspaikkoja on luvassa erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille. Uusien aloituspaikkojen saamisessa täytyy tehdä suunnittelutyötä sellaisten koulutusohjelmien rakentamiseksi, jotka ovat hyviä investointeja sekä Etelä-Pohjanmaalle että koko Suomelle.
Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteistyöllä on pitkät perinteet. Yhteistyöllä pystytään suunnittelemaan vetovoimaisia koulutuskokonaisuuksia. Niitä tarvitaan. Yliopistokeskuksen jäsenyliopistot ovat toivoneet, että yliopistokeskuksessa toteutettaisiin uudenlaista koulutusta ja tehtäisiin kehitystyötä, joka onnistuu pienillä opetusryhmillä suuria paremmin. Näin jo toimitaankin.
Seuraavassa on pari esimerkkiä Etelä-Pohjanmaalta.
Yksi kansainvälisestikin tunnistettu koulutuksen ongelma on se, ettei se lisää osaamista suoraan olemassa olevan osaamisen päälle. Ongelmaan täytyy tarttua täydennyskoulutuksessa, mutta myös maisterivaiheen tutkintokoulutuksessa. Yliopistojen maisterivaiheen koulutus on Etelä-Pohjanmaalla laajenemassa selvästi. Opiskelijoita on tullut myös ulkomailta. Heistä on tarkoitus saada tärkeitä osaajia maakuntaan. Avain opiskelijoiden ja työelämän tutustumiselle on luonnollisesti jatkuva vuorovaikutus koulutuksen aikana. Vuorovaikutusta ja keskustelua tarvitaan työnantajien kanssa jo koulutuksen suunnittelu- ja markkinointivaiheeseen. Käytännössä tarvitaan koulutusta, jossa korostetaan ongelmanratkaisutaitoja. Niitä harjoitellaan koulutuksen aikana todellisilla, tunnistetuilla ongelmilla. Työtavasta saadut kokemukset ovat hyviä.
Valtion ensi vuoden budjettiehdotus on tuomassa resursseja myös tutkijankoulutuspilottiin ja yritysten T&K-toimintaan. Hyviä asioita. Tutkijakoulutuskin tarvitsee uudenlaisia panostuksia. Yrityksiin tarvitaan enemmän tohtoreita. Seinäjoen yliopistokeskus on järjestänyt pilottiluonteisesti viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana muutamia yritystoiminnan kehittämisen intensiivikursseja yliopistojen jatko-opiskelijoille, tuleville tohtoreille. Toiminnan huomattiin olevan uutta yliopistojen tarjonnassa. Opiskelijat osallistuivat kuitenkin aktiivisesti kurssien toteutukseen.
Suomella on kovat tavoitteet nostaa koulutustasoa. Suuri kysymys on valtion resurssien riittävyys. Yliopistollista koulutusta on laajennettu yliopistokeskuskaupungeissa myös ao. alueiden ja erityisesti sijaintikaupunkien osarahoituksella. Erilaisten rahoituslähteiden yhdistäminen on tulevaisuutta. Koulutusohjelmat tuovat parhaimmillaan alueelle ja elinkeinoelämälle hyötyjä jo toteutusvaiheessa. Aktiiviset opiskelijat tuovat alueelle uusia toimijoita, uutta ajattelua, ja minimissään jättävät jälkeensä tulevaisuutta rakentavia yhteistyöverkostoja.
Juha Alarinta
Filosofian tohtori, joka jäi elokuussa eläkkeelle Seinäjoen yliopistokeskuksen johtajan tehtävästä. Juha on pitkän linjan alue- ja korkeakoulupolitiikan kehittäjä ja toimija.
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 9.10.2023.