Maankäyttö on muuttunut voimakkaasti viime vuosikymmenten aikana maatalouden tehostuessa ja asutuksen tiivistyessä taajamiin. Myös ihmisten muovaamat kulttuurimaisemat, kuten vanhat puutarhaympäristöt, ovat olleet muutoksen kourissa ja osittain myös vaarassa hävitä. Ilmaston lämpeneminen sekä vieraslajien lisääntyminen lisäävät edelleen riskiä hävittää rikas ja arvokas pohjalainen puutarhaperinne
Syksyllä 2025 käynnistyi Etelä-Pohjanmaan puutarhakulttuuriin ja -historiaan keskittyvä Puuhis-hanke, joka on ensimmäinen alueella toteutettava kokonaisselvitys aiheesta. Tavoitteemme on antaa neuvoja ja lisätä tietoa puutarhaperinteestä, tukea kulttuuriympäristöjen hoitoa sekä vahvistaa paikallista puutarhoihin liittyvää kehitystyötä. Hankkeen rahoittaa EU:n maaseuturahasto, jota hallinnoi Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Luonnonvarakeskuksen ja Järviseudun koulutuskuntayhtymän yhteishankkeessa selvitetään yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa alueen puutarhahistorian pääpiirteitä kirjallisten lähteiden, muistitiedon ja kasvillisuusinventointien avulla. Dna-analyysien myötä kuva alueen omenapuukannan alkuperästä tarkentuu. Suomessa kasvigeenivarojen säilyttäminen kuuluu viranomaistehtävänä Luonnonvarakeskukselle.
Etelä-Pohjanmaa puutarhahistorian ensimmäisen luku kirjoitettiin rannikon suunnalla. Varhaisimmat maininnat puutarhanviljelystä Pohjanmaalla ovat 1600-luvun Vaasasta. Seuraavien vuosisatojen aikana puutarhat yleistyivät säätyläistilojen ja pappiloiden yhteydessä. Sisämaassa ankarat luonnonolot hidastivat vaativien puutarhakasvien leviämistä, sillä esimerkiksi hedelmäpuiden menestys oli epävarmempaa kuin eteläisemmässä Suomessa
Alueen maatalousjärjestöjen uuttera puutarhavalistus kuitenkin palkittiin, sillä 1800–1900-lukujen taitteesta lähtien talonpoikaistalojen yhteyteen sommiteltu komea muoto- ja hyötypuutarha alkoi olla yhä tavanomaisempi näky. Erityisesti maailmansotien välinen aika oli alueen puutarhojen kukoistuskautta.
Alueen puutarhaperinne säilyy parhaiten tietoa keräämällä ja jakamalla – yhdessä tekemällä ja vanhoihin puutarhanhoitotekniikoihin tutustumalla. Pyrimme tavoittamaan laajasti alueen asukkaita, puutarhaharrastajia, yhdistyksiä ja yrityksiä. Hankkeen aikana järjestetään kymmenkunta kaikille avointa työpajaa, joissa kerrotaan puutarhojen hoidosta ja perinteisitä puutarhakasveista, niiden saatavuudesta ja käytöstä. Muutamassa työpajassa järjestetään myös työnäytöksiä. Huhtikuussa (16.4.) saamme opastusta omenapuiden varttamiseen ja leikkaamiseen, toukokuussa vanhan puutarhan ennallistamiseen (21.5.), kesäkuussa vanhan puutarhan hoitoon (15.6.) ja elokuussa (27.8.) niittyjen hoitoon sekä vieraslajien torjuntaan. Tulevat tapahtumat päivittyvät hankkeen kotisivulle ja sieltä löytyvät myös kirjoittajien yhteystiedot.
Jaakko Mäntylä, Helsingin Yliopisto Ruralia-instituutti
Markku Niskanen ja Maarit Heinonen, Luonnonvarakeskus
Aana Vainio, Järviseudun ammatti-instituutti
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 7.4.2026.