Viileän kasteinen kesäaamu ja suunta ensimmäistä kertaa kohti ihan oikeita töitä; rinnassa kuplii ilo saadusta vastuusta ja vatsaa vääntää jännitys uudesta. Tänäkin vuonna moni nuori kokee näitä tunteita. Koulut päättyvät aivan pian ja kesälomalla useat suuntaavat ensimmäistä kertaa työelämään.

Ei ole samantekevää, millaisen esihenkilön he siellä kohtaavat. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa ja Siirtolaisuusinsituutissa on kevään aikana tarkasteltu nuorten johtamista. Olemme käyneet mielenkiintoisia keskusteluja Etelä-Pohjanmaan yrittäjien kanssa. Viesti on selvä: nuorten hyvällä johtamisella on kauaskantoisia merkityksiä työelämään. Parhaimmillaan hyvä esihenkilö voi kääntää huonosti voivan nuoren elämän suunnan parempaan – tätäkin on pohjalaiskunnissa todistettu.

Nuoret vasta opettelevat työelämätaitoja ja niitä pitää opettaa paitsi perheissä ja koulussa, myös työpaikalla. Mitä tarkoittaa, kun työt alkavat kello kahdeksan, ollaanko silloin työpisteellä vai vasta työpaikan ovella? Entäpä kuinka paljon älypuhelinta saa käyttää työssä? Miten tullaan toimeen erilaisten työkavereiden kanssa? Monesti aikuiset pitävät näitä asioita itsestäänselvyytenä, mutta sitä ne eivät nuorelle välttämättä ole. Hyvä johtaja jaksaa selittää ja puuttua lempeän jämäkästi tilanteisiin, joissa säännöt eivät näytä olevan selvät.

Tutkimusten mukaan nykyinen nuorten sukupolvi haluaa elämänsä olevan merkityksellistä ja on kiinnostunut vaikuttamaan omaan työhönsä. Tämän vahvistavat nuorten johtamisessa onnistuneet eteläpohjolaisyrittäjät. Nuorille työ on osa elämää, mutta myös muut asiat merkitsevät. Hyvässä nuorten johtamisessa osataan ottaa tämä huomioon. Ja mikä parasta, kun työnantaja joustaa ja kunnioittaa nuorten toiveita ja rajoja, myös nuoret joustavat mielellään työnantajan hyväksi vaikkapa lupautumalla tuuraamaan vuoroja lyhyellä varoitusajalla.

Jokaisella meistä on tarve tulla nähdyksi ja hyväksytyksi kokonaisena, eivätkä nuoret ole tästä poikkeus. Vahvistamalla nuoren kyvykkyyden tunnetta antamalla hänelle sopivan määrän vastuuta, palautetta onnistumisista ja kehittämisen kohteista sekä mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä, luodaan vuosikymmeniä kestävä pohja tulevaisuuden osaajille, jotta he vuorostansa luovat entistä parempaa työelämää.

Etelä-Pohjanmaalla kärsitään osaajapulasta ja nuoret hakeutuvat maakunnan ulkopuolelle töihin. On tärkeä huomata, että nuoria voi sitouttaa maakuntaan jo varhain. Nuorten hyvä johtaminen on merkityksellistä paitsi alueen, myös yrityksen menestyksen kannalta. Yrittäjät kertovat, että puskaradio todella toimii nuorten parissa ja parhaat osaajat menevät työpaikkoihin, joissa on mukava olla töissä.

Jokainen meistä voi tehdä tänä kesänä jotakin sen eteen, että etevät nuoret haluavat työllistyä tulevaisuudessa juuri Etelä-Pohjanmaalla. Jos työpaikallasi on nuoria kesätöissä, kohtaa heidät avoimesti ja toivota tervetulleiksi. Jos asioit yrityksissä, joissa nuoria on töissä, ole ystävällinen ja ymmärrä, että työn oppiminen vie aikaa meiltä jokaiselta. Nappaa nuorilta mukaasi innostusta työhön ja ammenna heille omaa osaamistasi aikuisena. Hyvällä johtamisella ja kohtaamisella puhalletaan ilmaa nuorten siipien alle, jotta he haluavat liitää lakeudella.

Puheenvuoro on kirjoitettu osana Monimuotoinen työyhteisö rakentamassa paikallista innovaatioympäristöä -hanketta, jota ovat rahoittaneet Euroopan aluekehitysrahasto ja Tampereen korkeakoulusäätiö.

Ada Trogen
Väitöskirjatutkija
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 27.5.2024.