Seinäjoen ruokaekosysteemin ja koko Etelä-Pohjanmaan kilpailukyky ei rakennu vain uusista tuotteista, teknologioista ja tehokkaasta tuotannosta, vaan myös kyvystä oppia, kaupallistaa osaamisensa, rakentaa yhteistä kertomusta ja hyödyntää kansainvälisiä yhteyksiä. Siksi pienenkin ruokamaakunnan on ratkaistava suuria kysymyksiä:
Miten paikallinen ekosysteemi kykenee uudistumaan? Kuinka maailmalta saatava tieto yhdistetään alueen omiin vahvuuksiin? Entä miten yritykset, tutkijat ja kehittäjät saadaan rakentamaan tulevaisuutta yhdessä?
Näitä kysymyksiä tarkastelemme Seinäjoella ja Etelä-Pohjanmaalla Aineettoman arvonluonnin ratkaisut Seinäjoen ruokaekosysteemissä eli tuttavallisemmin AARRE-hankkeessa. Vaikka tutkimme yhden maakunnan ja yhden toimialan kehitystä, kysymykset ovat paljon tarkastelukohdettaan suurempia. Emme ole niiden kanssa yksin; aluetutkijat ja -kehittäjät eri puolilla maailmaa etsivät vastauksia samoihin kysymyksiin. Kaikkia ratkaisuja ei toki tarvitse keksiä itse, vaan muualta saatava tieto on osattava yhdistää oman alueen osaamiseen, kokemuksiin ja tavoitteisiin.
Tämä konkretisoitui syyskuussa Englannin Birminghamissa järjestetyssä aluetutkimuksen ja alueellisen politiikan konferenssissa, jonka teema oli vapaasti suomennettuna Innovaatioilla kohti tulevaisuuksia: uudistumiskykyiset ja elinvoimaansa vahvistavat alueet. Esittelin siellä tutkijakollegani kanssa kirjoittamaamme artikkelia, jossa kysymme, ymmärretäänkö innovaatio suomalaisessa innovaatiopolitiikassa liian kapeasti. Analyysimme mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä teknologiset innovaatiot saavat vahvan aseman. Vähemmälle huomiolle jäävät tekemällä, käyttämällä ja vuorovaikutuksessa syntyvä oppiminen sekä yritysten kyky kokeilla, tehdä yhteistyötä, hyödyntää uutta tietoa ja muuttaa toimintatapojaan.
Konferenssiesitykset ja kansainvälisten kollegojen kanssa käydyt keskustelut vahvistivat jo pitkän aiemman työurani aikana muodostunutta käsitystäni, ettei innovaatio tai yrityksen kilpailukyky synny vain paremmasta tuotteesta, tehokkaammasta tuotannosta tai edes patentista. Yritykset tarvitsevat myös kykyä rakentaa brändejä, muotoilla palveluja ja kokemuksia, luoda kysyntää ja kaupallistaa osaamistaan. Ruoka-alalla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että laadukas paikallinen tuote ei erotu vain reseptillään: sen alkuperä, valmistustapa ja yhteys alueeseen voidaan tehdä asiakkaalle näkyviksi tarinassa, joka on läsnä pakkauksessa, palvelussa ja joka ikisessä asiakkaan kohtaamassa yksityiskohdassa. Silloin tuotteeseen syntyy aineetonta arvoa, joka voi vahvistaa sen erottuvuutta ja kaupallista potentiaalia. Tällainen arvonluonti on innovaatiotoimintaa siinä missä teknologisten ratkaisujen kehittäminenkin. Suurin hyöty syntyy kuitenkin, kun aineettomat ja teknologiset ratkaisut tukevat toisiaan.
Yhteinen kertomus auttaa rakentamaan tulevaisuutta
Toinen AARRE-hankkeen kannalta tärkeä konferenssiteema käsitteli tulevaisuuden rakentamista yhteisten kertomusten ja uusien teollisten kehityspolkujen avulla. Osassa keskusteluja tarkastelu kohdistui myös ruokajärjestelmien kestävään ja osallistavaan kehittämiseen. Näissä yhteyksissä entistäkin ilmeisemmäksi tuli kansainvälisesti jaettu näkemys yhteisen alueellisen kertomuksen merkityksestä. Hyvä alueellinen ruokatarina kokoaa yhteen, mistä alue tulee, mitä se osaa ja millaista tulevaisuutta se haluaa rakentaa. Kun tällainen käsitys ja sitä kuvaava kertomus luodaan yhdessä, se voi erottaa alueen muista ja auttaa tekemään yhteisen lupauksen mukaisia valintoja ja toimia. Alueen oma kertomus ei ole vain visio toivotusta tulevaisuudesta; se on konkreettinen väline tulevaisuuden rakentamiseen.
Kansainväliset yhteydet tuovat uusia ajatuksia alueelle
Tällaiset kohtaamiset muistuttavat, ettei tutkimuksen kansainvälistyminen ole vain tutkijan henkilökohtainen asia. Kansainväliset tapaamiset ovat alueellisen tutkimus- ja kehittämistyön tärkeitä väyliä: niissä kuullaan muiden ajatuksia ja testataan omia, löydetään vertailukohtia ja rakennetaan arvokkaita kumppanuuksia. Saadut kokemukset ja uudet näkökulmat ovat kotiintuomisia, joilla voidaan edistäää oman alueen tutkimusta ja kehittämistä.
Tutkijan konferenssikäynti toteutui pitkälti Seinäjoen yliopistokeskuksen myöntämän kansainvälistymisapurahan turvin, mistä rahoittaja ansaitsee erityiskiitoksen. Tällaisia henkisiä ja rahoituksellisia tukikaiteita tarvitaan, jotta kehittymishaluiset alueet voivat hyödyntää kansainvälistä tutkimustietoa, osallistua sen tuottamiseen ja siitä käytävään keskusteluun – ja tehdä itsestään kokoaan suuremman.
Seuraava askel vie Bolognaan
Kansainvälinen vuoropuhelu jatkuu AARRE-hankkeessa maaliskuussa 2027, jolloin suuntaamme opinto- ja verkostoitumismatkalle Italian Bolognaan. Alue tunnetaan vahvasta ruokakulttuuristaan ja siitä, kuinka paikalliseen ruokaan liittyvää osaamista, perinteitä ja identiteettiä on onnistuttu jalostamaan myös kaupalliseksi menestykseksi. Matkan tarkoituksena ei silti ole lähteä etsimään italialaista menestysreseptiä kopioitavaksi. Yhtä tärkeää on kysyä, mitä me voimme viedä mukanamme Bolognaan: millaisia kokemuksia, osaamista ja näkökulmia voimme tarjota vastavuoroisesti paikallisille toimijoille. Juuri tässä on kansainvälisen vuoropuhelun ydin. Se on aineettoman arvon tuontia ja vientiä, jossa tieto, kokemukset, näkökulmat ja yhteydet liikkuvat molempiin suuntiin.
Parhaimmillaan kohtaamisissa ei ainoastaan omaksuta muiden hyviä käytäntöjä, vaan synnytetään yhdessä jotakin uutta. AARRE-hankkeessa tavoitteena on viedä matkan opit ja syntyneet yhteydet käytäntöön konkreettisina tekoina, joiden vaikutukset jatkuvat myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Matkalle on varattu rajallinen määrä omakustanteisia osallistujapaikkoja Seinäjoen ruokaekosysteemin toimijoille. Jos oman osaamisesi kehittäminen, uusien yhteyksien rakentaminen ja alueemme ruoka-alan kilpailukyvyn vahvistaminen kuulostavat hyviltä syiltä suunnata Bolognaan, varaa maaliskuun 2027 toinen viikko jo kalenteristasi. Tarkemmista yksityiskohdista tiedotetaan pian, mutta matkasta voi kysyä lisätietoja jo nyt: urszula.ala-karvia@helsinki.fi.
Pieni voi olla uusi suuri
Alueellinen kilpailukyky vahvistuu, kun omat vahvuudet tunnistetaan, mutta niiden sisään ei sulkeuduta. Uutta syntyy, kun paikallinen kokemus kohtaa kansainvälisen tiedon, aineeton arvonluonti nähdään osana innovaatiotoimintaa, ja yhteinen kertomus muuttuu yhteiseksi tekemiseksi. Näin avautuu mahdollisuuksia, jotka ovat yksittäisiä toimijoita suurempia. Tervetuloa mukaan.
Artikkelin kirjoittaja Kalle Tuomi toimii AARRE-hankkeen projektipäällikkönä. Hanketta rahoittavat Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelma EAKR, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen kaupunki. Toteutuksesta vastaavat Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto.