Viime aikoina tapahtuneet ja käynnissä olevat kriisit ja poikkeukselliset tapahtumat vaikuttavat yhteiskuntiin ja ihmisiin monin tavoin. Taloudellisessa toiminnassa näkyvistä vaikutuksista keskustellaan laajasti muiden vaikutusten rinnalla. Tässä keskustelussa yhtenä näkökulmana voidaan pohtia talousvaikutusten alueellisia eroja. Esimerkiksi Suomen maakunnat eroavat toisistaan toimialarakenteiltaan. Sen vuoksi tietyille toimialoille osuvilla muutoksilla on erilainen merkitys eri alueilla.
Ilmastonmuutoksenkin vaikutuksissa alueellisia eroja
Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164032) lukeutuu uusimpiin julkaisuihin, joiden laatimiseen Ruralia-instituutin RegFin-tiiminä olemme osallistuneet. Kansallisen tason lisäksi raportissa arvioitiin alueellisia vaikutuksia.
Ilmastonmuutosriskien kustannuksia arvioitaessa huomattiin, että vähittäiset muutokset lämpötilassa ja sademäärissä aiheuttavat suurempia talousvaikutuksia kuin satunnaiset luonnon ääri-ilmiöt. Tämä kuvaa Suomen korkeaa muutosjoustavuutta: äkillisistä ilmiöistä kyetään toipumaan. Sen sijaan hitaasti tapahtuvat muutokset ilmastossa näkyvät muun muassa maataloudessa ja metsäsektorilla pysyvinä toimintaedellytysten muutoksina. Esimerkiksi metsäsektoriin keskittyneet alueet voivatkin kohdata voimakkaampia haittoja kuin muut alueet.
On kuitenkin huomattava, että kansalliselta alueelliselle tasolle siirryttäessä epävarmuuksien taso nousee. Suomessa kerätään kattavasti tietoja monista aiheista ja tutkimusta tehdään monipuolisesti. Siitä huolimatta saatavilla olevien taustatietojen rajallisuus tulee usein esiin vaikutusarvioita tehtäessä. Arvioiden taustalle tarvitaan faktoja.
Tieto aluetalousvaikutuksista tukee päätöksentekoa
RegFin-tiimin toteuttamissa aluetaloudellisten vaikutusten arvioinneissa kiinnostus on yleensä kohdistunut kriisien sijasta mahdollisuuksiin ja olemassa oleviin toimintoihin. Alueet voivat pyrkiä määrätietoisesti mukautumaan ja hyödyntämään alueensa mahdollisuuksia maailman muuttuessa. Useilla alueilla on esimerkiksi panostettu uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseen, mikä on saanut viime aikoina vain lisäpontta öljyn hinnannousun sekä huoltovarmuuskeskustelun myötä.
Aluetaloudellisten vaikutusten arviointeja toteutetaan Suomessa vaihtelevista aiheista erilaisia aineistoja, menetelmiä, aikajänteitä ja aluemäärityksiä käyttäen. Ajoittain on tarpeen luoda kokonaiskuvaa tutkimusaukkojen tunnistamiseksi ja päätöksenteon tukemiseksi. Tähän työhön tartumme osana TUUMA-verkostoa, joka vahvistaa uuden työn ja yrittäjyyden mahdollisuuksia maaseutualueilla. Keskitymme maaseutuihin kohdistuviin talousvaikutuksiin ja tuomme esiin aiempiin selvityksiin nojautuvia toimenpide-ehdotuksia.
Kun arvioita tehdään erilaisilla menetelmillä, tuloksia tulkitsevien päättäjien on hyvä tunnistaa menetelmien lähtökohdat, perusoletukset ja rajoitukset. Olemmekin kirjoittamassa HUNTOUR-hankkeessa yhdessä kolmen eurooppalaisen korkeakoulun kanssa opasta, joka auttaa hyödyntämään arviointituloksia päätöksenteossa. Opas on kohdistettu erityisesti metsästysmatkailun parissa toimiville, mutta uskomme sen hyödyttävän myös muita aloja.
Pyrimme tutkimuksillamme osaltamme tukemaan maaseutupoliittista päätöksentekoa ja aluetalousarviointien hyödyntämistä. Toivomme, että verkosto- ja koulutustyön avulla voimme auttaa maaseutualueita kestävyyssiirtymässä ja myös vahvistaa niiden kykyä selviytyä erilaisista kriiseistä.
Outi Hakala ja Susanna Kujala
Tohtorikoulutettavat, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 9.5.2022.