Epanet-blogi

Kriisitilanteessa resilienssi on lähiruokayritysten menestymisen resepti

Kun kriisi iskee

Mikään ei ole pysyvää, sen on viimeistään koronapandemia todistanut. Vaikka yritys kuinka suunnittelee tavoitteita ja strategioita, tarve muuttaa niitä radikaalisti voi tulla äkkiä ja ilman varoitusta. Tämä koskee myös Etelä-Pohjanmaan elintarvikeyrityksiä. Ne ovat kriisistä huolimatta pärjänneet suhteellisen hyvin, mutta niiden myynti, kannattavuus ja kilpailukyky ovat kuitenkin heikentyneet. Kun pandemia aikoi levitä, se muutti samalla sitä, mitä ihmiset syövät ja mistä he hankkivat ruokansa. Esimerkiksi kiinnostus ja ostohalukkuus luomutuotteita kohtaan on lisääntynyt (www.ekonu.fi; www.foodiq.fi).

Tämä voisi olla mahdollisuus eteläpohjalaisille lähiruokayrityksille, joilla on maakunnassa tärkeä rooli, ja joiden merkitys tulee Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman mukaan tulevaisuudessa entisestään kasvamaan. Lähiruoka perustuu aitouteen ja tuoreuteen. Lähiruokaa tuottavilla yrittäjillä on usein vahva usko omaan tuotteeseensa, vahva halu pärjätä ja oikeat arvot liittyen kestävyyteen ja tulevaisuuteen. Pandemian myötä myös lähiruokayritykset ovat kärsineet, koska esimerkiksi tilaukset ravintoloilta vähenivät tai REKO-toimintaan tuli rajoituksia. Kun myynti on kateissa, ja pitäisi reagoida nopeasti, mitä tehdä?

Parempi resilienssi lähtee ideoista ja tuottaa verkostoratkaisuja

Nopea reagointikyky, muutoskyvykkyys ja joustavuus kuuluvat resilienssiin. Resilienssi lähtee ihmisestä ja ihmisen kyvystä kohdata, sopeutua ja pärjätä kriisitilanteessa. Siksi yrittäjän rooli on tärkeä yrityksen menestymisen kannalta. Resilienssiin tarvitaan ihmisten ideoita, luovuutta, rohkeutta, kokeilua, uudistumista ja verkostoitumista.

Varsinkaan kriisitilanteessa yritys ei pärjää yksin, vaan tarvitsee verkostoja. REKO-yhteisö on mainio esimerkki lähiruokayritysten yhteistyöstä. Yhteistyön syvyyttä ja luonnetta olisi vielä mahdollista kehittää. Näitä mahdollisuuksia etsimme EAKR-rahoiteisessa YDIRE-hankkeessa (Yritysten välisen yhteistyön ja digitalisaation avulla kohti resilienssiä lyhyissä elintarvikeketjuissa). Hyvä esimerkki uusista mahdollisuuksista on ohjelmistotalo Bitwisen ja lähiruokayritys Heikkilän Juustolan koronakriisin keskellä alkanut yhteistyö. Nykyisin Heikkilän Juustola valmistaa Bitwiselle ihan omaa private label -juustoa! (epressi.com). Digitalisaation tuomat mahdollisuudet on myös syytä analysoida ja kokeilla. Digityökalut edesauttavat yhteistyötä, markkinointia ja myyntiä. Ne voisivat myös johtaa innovaatioihin. Verkostoissa löydetään nopeasti yhdessä muutoskestävyyttä edistäviä ratkaisuja.

Annika Tidström
yrittäjyyden Epanet-professori
Vaasan yliopisto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 7.2.2022.