Epanet-blogi

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä? Valitettavasti meillä myös

Viime aikoina on keskusteltu paljon ulkomaisten työntekijöiden työperäisestä hyväksikäytöstä (esim. HS 17.1.). Työperäisellä hyväksikäytöllä tarkoitetaan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten epäasiallista kohtelua esimerkiksi siten, että jätetään heille kuuluvat palkat tai ylityökorvaukset maksamatta tai rajoitetaan heidän vapauttaan epäreilussa työsuhteessa jollakin muulla tavalla. Pohjimmiltaan kyse on talousrikollisuudesta, mutta työperäinen hyväksikäyttö rikkoo usein myös uhriksi joutuvan henkilön ihmisoikeuksia.

Ulkomaisen työvoiman lisääntyessä työperäisestä hyväksikäytöstä on tullut kasvava ilmiö Suomessa. Uhkana on, että perinteisesti hyvin säädellyt suomalaiset työmarkkinat eriytyvät kantaväestön ja ulkomaisen työvoiman välillä. Tämän torjuntaan on panostettu. Esimerkiksi viime vuoden lokakuussa voimaan tullut lakimuutos laajentaa hyväksikäytön uhrien oikeusturvaa.

Siirtolaisuusinstituutin Seinäjoen yksikkö toteutti työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman selvityksen, joka käsitteli viranomaisten edellytyksiä puuttua työperäiseen hyväksikäyttöön (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:2). Olemme haastatelleet viranomaisia eri puolella Suomea ja sivunneet tilannetta myös Etelä-Pohjanmaalla. Selvitystyön aikana kävi ilmi, että ilmiö on ajankohtainen myös täällä.

Etelä-Pohjanmaalla hyväksikäyttö tapahtuu pääasiassa maataloustöissä ja hyväksikäyttäjät ovat kantaväestöä. Todennäköisesti tämä on monelle yllätys, ehkä jopa järkytys – onhan maatalous eteläpohjalaisuuden ydintä rehellisyyden ja suoraselkäisyyden rinnalla. Hyväksikäytön uhrit eivät saa oikeudenmukaista palkkaa tai lomavapaita ja heidän asumisjärjestelynsä saattavat olla epäasialliset. Pahimmillaan ulkomainen työntekijä nähdään entisajan renkinä, joka asuu isännän nurkissa ja jonka velvoitetaan olevan aina käytettävissä. Ilmiötä kohtaavat viranomaiset kertoivat, että palkanmaksua, ylityökorvauksia ja vapaita koskeviin epäkohtiin törmätään viikoittain. Vakavampia hyväksikäyttötapauksia tulee vastaan useamman kerran vuodessa.

Maakunnassamme ilmiötä selittää se, että maatilat sijaitsevat haja-asutusalueilla ja niillä työskentelevien ulkomaisten työntekijöiden ihmiskontaktit saattavat rajoittua pelkästään isäntäperheeseen. Kaupungeissa tapahtuva työperäinen hyväksikäyttö on usein ulkomaalaistaustaisten harjoittamaa ja hyvin järjestäytynyttä talousrikollisuutta. Etelä-Pohjanmaan maatiloilla kyse on usein tietämättömyydestä, mutta huomattavan paljon välinpitämättömyydestä sekä tietysti myös taloudellisesta hyödystä. Tämän lisäksi myös asenteilla on merkityksensä: Itä-Euroopasta saapuvaa, heikossa työmarkkina-asemassa olevaa ja kieliä osaamatonta työntekijää ei välttämättä nähdä yhdenvertaisena ihmisenä, vaan helposti yhteisömme ulkopuolisena, jonka oikeudet eivät ole yhtä tärkeitä kuin meidän.

Työperäinen maahanmuutto on Etelä-Pohjanmaan tulevaisuutta koskevan keskustelun ytimessä. Täten on selvää, että yksikin siihen liittyvä hyväksikäyttötapaus on liikaa. Hyvin toimiva yhteiskunta, turvallisuus ja luottamus kanssaihmisiä kohtaan ovat asioita, joita alueelle muuttaneet ulkomaalaiset nimenomaan nostavat tärkeiksi omaan muuttopäätökseensä vaikuttaneiksi tekijöiksi. Vaarana on, että työperäinen hyväksikäyttö nakertaa juuri niitä asioita, jotka ovat alueen vahvuuksia työperäisen maahanmuuton näkökulmasta katsottuna.

Ilmiön kitkeminen vaatii poliittista tahtoa ja viranomaistyön kehittämistä, mutta ennen kaikkea se on koko eteläpohjalaista yhteisöä koskettava arvokysymys. Osaammeko tiedostaa tämän ilmiön keskuudessamme, tunnustaa uhrien yhdenvertaisuuden ja valvoa työmarkkinoita niin, että väärinkäytöksiin myös puututaan?

Toni Ahvenainen
tutkija
Siirtolaisuusinstituutti, Seinäjoen yksikkö

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 31.1.2022.

Aiheeseen liittyvät artikkelit