Asioiden tekeminen oikein on tehokkuutta. Vaikuttavuus puolestaan on oikeiden asioiden tekemistä.

Suomalaiset ovat tehokasta kansaa. Pääsääntöisesti asiat tehdään oikein. Järjestelemme tehtävät, toimet ja prosessit mahdollisimman hyvin, ja asiat etenevät nopeasti. Tehokas tekeminen on kansallinen ylpeydenaihe.

Mutta teemmekö Suomessa oikeita asioita?  Yrityksissä ja julkisella puolella palvelu ei välttämättä vastaa asiakkaiden tarpeita tai asiakkaan ongelma ei hoidu useista käynneistä huolimatta. Julkisella puolella tämä johtaa kustannusten nousuun ja tarpeettomiin palveluihin. Yrityksissä palveluiden katteet heikkenevät, liiketoiminnalla ei ole kasvunäkymää ja voitto tahkotaan tehostamalla olemassa olevia toimintatapoja, yleensä vähentämällä henkilöstöä. Tästä kärsii sekä yritys että asiakas. 

Suomelle seuraa paljon ongelmia siitä, että emme tee oikeita asioita. Työn tuottavuus on heikkoa, uusia kasvavia yrityksiä ei synny, valtiolle ei kerry tarpeeksi verotuloja ja julkiset palvelut maksavat liikaa.

Koulutus, osaamisen tason nosto ja TKI-toiminta ovat ensisijaiset työkalut havaittujen ongelmien ratkaisemiseen. Näillä kyetään nostamaan vaikuttavuutta ja laatua, kohdentamaan työpanoksia oikeisiin asioihin.

Jos ratkaisut tunnetaan hyvin, miksi niitä ei käytetä?

Näen tärkeimmän syyn olevan uusien ideoiden puutteen. Toiseksi, meillä ei tunnu olevan aikaa eikä oikein osaamistakaan uusien ideoiden synnyttämiseen, taikka varsinkaan ideoiden jalostamiseen käytännöiksi asti. Mieluummin tehdään sitä mitä ennenkin, ehkä vähän parannellaan sujuvuutta eli tehostetaan, mutta meillä on paljon jarruja uusille ideoille. Kolmanneksi, liian harvalla yrityksellä ja julkisilla organisaatiolla on riskinottokykyä: tehostaminen on turvallisempaa kuin palvelujen tai tuotteiden uudelleenmietintä.

Entä mitä pitäisi tehdä?

Ensinnäkin, meidän pitää ajatella isosti ja huomio pitää kiinnittää lopputulokseen, toisin sanoen maaliin. Mikä on se iso muutos, joka halutaan? Missä aikataulussa? Missä ollaan, kun muutos on tehty? Kyllä me suomalaiset tehokkaat keinot ja tekemisen tavat löydämme, kunhan maali on selvillä.

Useita kuluttajien käyttäytymistä radikaalisti uudistaneiden ja kuluttajien haluamia tuotteita ja palveluita yhdistää se, että niiden kehittämisessä on yhdistynyt visionäärisyys sekä kehittäjien liikkuvuus yritysten ja yliopistojen välillä. Liikkuvuus ja yhdessä tekeminen auttavat merkittävästi uusien ajatuksien kehittelyssä sekä erilaisten ihmisten ja osaamisten törmäyttämisessä. Liike on tuonut tuotekehitykseen jotain radikaalia, jota ei olisi syntynyt yrityksen tai yliopiston sisällä.  

Toiseksi, meidän tulee Suomessa tiivistää yritysten ja yliopistojen yhteistyötä ja yhdessä tekemistä TKI-toiminnassa ja koulutuksessa todella paljon. Kun katsoo innovaatioiden ja kasvuyritysten kärkimaita maailmassa, niin näissä maissa innovaatiot tehdään yliopistojen ja yritysten saumattomana yhteistyönä. Hyvä, tuore esimerkki Suomessa on Onego Bio. Se kaupallistaa VTT:n kehittämää menetelmää munanvalkuaisen tärkeimmän proteiinin, ovalbumiinin, tuottamiseksi ilman tuotantoeläimiä. Yhtiö keräsi 36,5 miljoonan euron rahoituksen ja aikoo rakentaa tehtaan Yhdysvaltoihin.

Malleja yhteistyölle voi hakea Yhdysvalloista ja Etelä-Koreasta sekä monista Euroopan yrityskiihdyttämöistä. Investoinnit ja riskirahoitus näyttävät keskittyvän rohkeiden ja uusien ideoiden luo. Pelkkä näyttö asioiden tekemisestä tehokkaasti ei riitä investointien saamiseksi.

Edellä sanotun perusteella, kehota yrityksiä ja yliopistoja rohkeaan, ennakkoluulottomaan ja vaikuttavaan yhteistyöhön. Näin löydämme ne oikeat asiat, joita meidän kannattaa Suomessa tehdä tulevaisuudessa.

Olli-Pekka Viinamäki
johtaja
Seinäjoen yliopistokeskus

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 14.5.2024.