Mikä se kampus oikein on? Kielikellon mukaan kampus on ”lainasana, jonka taustalla on alun perin latinan campus ’tasanko, kenttä’. Nykyään sana tarkoittaa suomen yleiskielessä korkeakoulualuetta, ja se on otettu tässä merkityksessä käyttöön 1900-luvun jälkipuoliskolla englannin campus-sanan mallin mukaisesti. Kampus on tavallisesti yhtenäinen alue, jossa sijaitsevat tietyn korkeakoulun rakennukset ja tilat, kuten luentosalit, ruokala ja kirjasto sekä henkilökunnan työhuoneet.” Suomessa muutkin oppilaitokset käyttävät usein alueestaan nimitystä kampus.

Eli jos ei opiskele tai työskentele jossakin korkeakoulun yksikössä, niin ei ole niin kauheasti asiaa kampukselle.  Kuitenkin me, jotka Seinäjoen keskusta-alueella korkeakoulukampuksella työskentelemme, rohkenemme olla eri mieltä. Näkisimme mieluusti vielä nykyistäkin enemmän ihmisiä ja erilaista toimintaa!

Seinäjoen kampuksella toimii kuusi korkeakoulua: Seinäjoen yliopistokeskuksessa Tampereen, Vaasan ja Helsingin yliopistot sekä Taidekorkeakoulu, Turun yliopiston tutkimusryhmä ja tietenkin Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, Epanet -professoriverkosto tutkimusryhmineen sekä kesäyliopiston toiminta luovat pohjaa ja vahvistavat tieteen tekemistä ja korkeakoulutusta useissa eri muodoissa. Kampukselta löytyvät myös kirjasto, ravintoloita, isoja ja pieniä eri alojen yrityksiä ja niiden toimistoja – yhteensä yli 100 toimijaa, tiloja moneen käyttöön ja jopa parkkitalo. Kun kampus vielä sijaitsee molemmin puolin kaunista jokirannan puistoaluetta ja tänne pääsee helposti kevyen liikenteenkin väyliä joka suunnasta, meidän mielestämme kaikilla olisi monta hyvää syytä tulla tänne.

Mutta olemme havahtuneet siihen, ettei kampukselle tuleminen ehkä olekaan helppoa. Ehkä kampus ei ole niin avoin, lähestyttävä ja vetovoimainen kuin me täällä touhuavat ajattelemme. Jos oman kaupungin ja maakunnan ihmiset ja organisaatiot eivät helposti kampukselle löydä tai uskaltaudu, niin miten sitten muualta, jopa ulkomailta tulevat, uudet opiskelijat tai työntekijät ja asiantuntijat, joiden osaamista ja palveluja tarvitsemme, tänne löytävät?

Korkeakoulutoimijat, vahvistettuna Seinäjoen kaupungilla ja Etelä-Pohjanmaan liiton myöntämän rahoituksen turvin, ovat ryhtyneet toimeen. Kehittelemme ja kokeilemme Kampus 2030 -hankkeessa uutta toimintaa. Keräämme myös kehittämisajatuksia, -ideoita ja -toiveita niin niiltä, jotka täällä jo ovat, kuin niiltä, jotka eivät vielä ole. Työn tulokset julkistetaan marraskuussa 2024 kehittämissuunnitelmana ja sen kärkitavoitteita lähdetään toteuttamaan.

Kampus 2030 katsoo eteenpäin ja kurkottaa myös kauemmaksi tulevaan. Kampuksella pitää tehdä koko ajan määrätietoista työtä Seinäjoen imagon vahvistamiseksi korkeakoulukaupunkina ja Etelä-Pohjanmaan profiloitumiseksi selkeästi myös korkeakoulumaakuntana. Samalla kampuksen ideaa voidaan laajentaa ja monipuolistaa niin, että sen palveluja käyttävät, täällä käyvät ja kampuksen omakseen kokevat luontevasti myös muu kuin korkeakouluväki.

Jo nyt kampuksen ravintolat ja korkeakoulukirjaston palvelut ovat jokaisen käytettävissä. Kampuksen yli 100 yritystä ja organisaatiota henkilöstöineen ottavat vastaan asiakkaita ja vierailijoita. Erilaiset yleisötilaisuudet ovat usein avoimia kaikille kiinnostuneille.

Mitä sinä toivoisit kampukselta? Mikä sinut saisi tulemaan tänne ja viihtymään? Kerro meille Kampus 2030 -hankkeen tekijöille vaikka villitkin ideasi, niin viemme viestiä eteenpäin!

Pia Kattelus
Asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ja Seinäjoen yliopistokeskus

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 8.1.2024.