Siirtolaisuusinstituutin Muuttomoottori-hankkeessa tutkitaan Seinäjoen ja ympäryskuntien muuttoliikkeitä ja aluekehitystä. Väestö- ja aluekehityksen ongelmien ratkaisut paikallistuvat muuttoliikettä ohjaaviin rakenteisiin ja niiden muuttamiseen. Tällaisia rakenteita ovat työ- ja koulutusmarkkinat, sosiaaliset verkostot, asuminen ja palvelut sekä seudun kulttuuri. Ammatilliset oppilaitokset ja lukiot ovat tärkeä osa tätä rakennetta myös alueen sisällä tehtävien muuttopäätösten kannalta.

Viime vuonna eduskunta sääti lain oppivelvollisuudesta, joka tulee voimaan elokuun alussa vuonna 2021. Lain mukaan oppivelvollisuus loppuu nuoren täyttäessä 18 vuotta tai tätä ennen suoritettuun ylioppilas- tai ammattitutkintoon. Käytännössä jokaisen nuoren pitää suorittaa joko ylioppilas- tai ammattitutkinto. Asuinkunnan vastuulla on ohjata oppivelvollinen saamaan koulutusta.

Oppivelvollisen peruskoulutuksen on kukin kunta tyypillisesti hoitanut omana toimintanaan – joka kunnassa on oma 9-luokkainen peruskouluorganisaatio. Uutta lakia voidaan toteuttaa vanhalla kaavalla tai koulutustarjonta voidaan toteuttaa yhteistyön ja suunnittelun kautta.

Yhteistyö tarkoittaisi sitä, että isompi toimija – useat kunnat yhdessä, koulutusta varten perustettu yhtymä jne. – ainakin suunnittelisi tai jopa hoitaisi koulutuksen järjestämisen. Tämä avaisi muuttoliikkeen hallintaan ja aluekehitykseen kytkeytyviä mahdollisuuksia koulutusrakenteeseen vaikuttamalla.

Muuttomoottorissa on mukana kahdeksan kuntaa. Jokaisessa on lukio. Osassa niistä on selviä painotuksia, osassa ei. Eräs selvä painotus on esimerkiksi Kuortaneen urheilulukio, joka on yksi maamme viidestätoista urheilulukiosta. Seinäjoen lukio puolestaan on yleislukio, jonka erityispiirre on luokattomuus. Vaikka alueen lukioissa on painotuksia (linjoja) yrittäjyyden ja ilmaisutaidon kautta urheiluun (paini, pesäpallo, salibandy), on tarjonnassa myös selviä puutteita: esimerkiksi IB-lukio puuttuu.

Opetuksen laajempi, yhteinen alueellinen suunnittelu antaa mahdollisuuden kattavampaan tarjontaan, mutta myös painotusten terävämpään ja syvempään profilointiin. Mielestäni kannattaisi harkita sitä, että esimerkiksi urheilun saralla Kuortaneen lisäksi olisi korkeintaan yksi urheilupainotteinen lukio. Muita painotuksia voisivat olla bisnes, taide, matematiikka/luonnontiede, IB, ilmaisutaito/media ja yhteiskunnallisuus. Mikäli profilointi tehtäisiin alueellisesti suunnitellen, se varmistaisi sen, että joka profiililla olisi lukio, jossa aihepiiriin voitaisiin todella panostaa. Profiilin puitteissa lukion laatu paranisi.

Alueellinen suunnittelu merkitsisi myös vapaan sivistystoiminnan täysimääräistä hyödyntämistä lukio-opetuksessa. Se merkitsisi myös syvemmän yhteistyön aloittamista alueen ammattikorkeakoulun kanssa. Jotkin lukiot voitaisiin suoraan liittää ammattikorkeakoulun painopisteisiin ja rakentaa näin opintopolkua paikallisesta lukiosta paikalliseen korkeakouluun.

Tämän kaltainen suunnittelu ja yhteistyö mahdollistaisivat houkuttelevan, vetovoimaisen ja myös omalla alueella eteenpäin ohjaavan lukiokoulutuksen rakentamisen. Muuttomoottori-hankkeessa on tunnistettu koulutuksen hankkimiseen liittyvä rakenne, joka saa nuoret ihmiset jo hyvin aikaisin suunnittelemaan muuttoa koulutuksen perässä alueelta muualle. Alueellisesti suunniteltu ja eriyttäen toteutettu koulutus lisäisi alueen houkuttelevuutta ja myös pitovoimaa huomattavasti.

Markku Mattila
FT, dos., erikoistutkija
Siirtolaisuusinstituutti, Seinäjoen yksikkö

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 1.3.2021.