Pohjalaistalo on malliesimerkki rakennuksen pitkästä elinkaaresta. Puurakennus sitoo ilmakehästä hiiltä, joten pohjalaistalo on pitkäaikainen hiilivarasto. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti kaikki vanha rakennuskanta kannattaa säilyttää ja ottaa hyötykäyttöön. Turhaa purkamista kannattaa välttää, samoin ylikorjaamista. Kaiken olemassa olevan materiaalin voi hyödyntää. Säilyttävä korjaaminen suosii rakennusosien ja rakennusmateriaalien uusiokäyttöä. Säästävä korjaaminen on myös taloudellisesti resurssiviisasta.

Korjaustaito.fi-sivustolta löytyy Museoviraston laatimat perinteisten hirsirakennusten korjausohjeet. Biopohjaisilla rakennusmateriaaleilla korjattaessa rakennusten elämä jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen. Vesipisteet ja uuden tekniikan voi sijoittaa ensisijaisesti hirsirungon ulkopuolelle, esimerkiksi kuisteille. Märkätilojen rakenteille on luvassa vielä suhteellisen lyhyt elinkaari, ja tekniikka vanhenee ensimmäiseksi. Korjaamisessa neuvotaan etenemään hitaasti, rakennusta ja tilannetta tarkkaillen.

Säästävällä korjaamisella jo tyhjillään olevat rakennukset saadaan edullisesti käyttökuntoon, jos tavoitteena on osavuotinen asuminen. Vanha pohjalaistalo toimii vähin toimenpitein lämpimän vuodenajan loma-asuntona, etätyötilana tai eläkeläisten kakkosasuntona. Ekokäymälät ovat jo kehittyneet käytännöllisiksi, ja kesäsaunat elävöittävät suojaisaa pihapiiriä. Pohjalaistaloissa on tilaa kokeilla myös yhteisöllistä asumista. Talon tarinaa voi jatkaa tämän ajan kertomuksilla.

Puurakennusten vanha patina luo tunnelmaa. Paikan henki viihtyy askelten pyöristämillä portailla, tuvan orsilla ja auringon kuivattamilla seinälaudoilla. Aika keikkuu ovenpielissä, perhosena ikkunalaudalla. Rakenteita ja pintoja ei tarvitse uusia kokonaan. Vaurioituneet kohdat voi myös paikata. Paikkana voi käyttää jotakin hienoa yksityiskohtaa, vaikkapa talon puumerkkiä. Vanhan ja uuden kohdatessa ajan patina saa uusia kerrostumia.

Pihakoivut ja omenapuut suodattavat keskikesän auringonpaahteen. Kuusiaita suojaa syksyn ja talven viimoilta. Perinteinen rakennustapa edistää luonnon ja ihmisen hyvinvointia. Pohjalaistalo on esimerkki terveellisestä, turvallisesta ja kestävästä rakentamisesta. Hyvä hoito ja käytössä pitäminen lisäävät sen arvoa. Säilyttävän korjaamisen ohjeet perustuvat tutkittuun tietoon, jota täydennetään aktiivisesti. Hyvällä ylläpidolla ja oikeilla korjaamistavoilla pohjalaistalon hirsirunko säilyy vuosisatoja.

Anne-Marjo Panu
Arkkitehti SAFA
Väitöskirjatutkija
Tampereen yliopisto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 14.8.2023.