Tiesitkö, että jo muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset harjoittelivat puhumista toisten äänellä? Se oli keskeinen retoriikan taito. Esimerkiksi roomalainen lakimies ja tunnettu retoriikan opettaja Quintilianus totesi, että tämän tekniikan avulla myös jumalat, kuolleet, kaupungit ja kansat voivat saada äänen. Kyse oli erityisestä taidosta (tekhne), joka kuului puheoppineiksi pyrkivien säännölliseen harjoitteluun. Tällaisia tekniikoita oli tarkalleen ottaen kaksi: toisessa tuotiin selvästi esiin, että kyse oli retoriikasta, kun taas toisessa tarkoitus oli tehdä uudesta versiosta alkuperäistäkin elävämpi häivyttäen käytetyt keinot taka-alalle.

Näissä tekniikoissa on kiinnostavaa samankaltaisuutta tekoälyn kanssa. Tekoälyä pidetään nykypäivän suurimpana innovaationa, mutta pieni vilkaisu historiaan auttaa näkemään asian toiselta kantilta. Ensinnäkin generatiivinen tekoäly ”puhuu” aina datansa äänellä ja heijastelee sen näkökulmia. Tekstiä tuottava tekoäly siis laulaa sen lauluja, jonka leipää se on syönyt. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kehitetty generatiivisen tekoälyn sovellus Gab AI on luotu OpenAI:n kehittämää ChatGPT:tä vahvemmin oikeistolaiseksi – ja monen tutkijan mukaan jopa äärioikeistolaiseksi – työkaluksi. Tekoälyn taustalla on siis tiettyjä arvoja ja otaksumia, jotka välittyvät viestinnässä joskus huomaamattakin eteenpäin, kun tekoälyä käyttäen luodaan teksti tai kuva.

Toiseksi on huomionarvoista, että tekoälyn käytössä, kuten antiikin puhetekniikoissa, on karkeasti kaksi suuntausta: toisessa tekniikka tuodaan esiin avoimesti, toisessa se häivytetään ja tarjotaan vaikutelma aidosta tuotoksesta. Ensimmäisestä hyvänä esimerkkinä on vaikkapa tekoälytaide, jonka yhteydessä tekoälyn käyttö mainitaan avoimesti taitelijan ”instrumenttina”. Tekoälyn avulla luodut, sosiaalisessa mediassakin leviävät humoristiset kuvat ja videot kuuluvat myös tähän kategoriaan. Lisäksi tutkimusjulkaisut ja korkeakoulujen kirjoitusohjeet vaativat maininnan, jos tekoälyä on hyödynnetty.

Jälkimmäisestä kyse olisi silloin, kun teksti tai kuva tuotetaan tekoälyllä, mutta silti annetaan vaikutelma, että kyse on aidosta ja alkuperäisestä. Tällöin maininta käytetystä tekoälystä jätetään tyystin pois. Tällä tavalla toimivat monet huijarit, jotka kopioivat kokonaisia sivustoja ja hyödyntävät generatiivista tekoälyä tekstien ja kuvien luomisessa. Myös käännökset eri kielten välillä onnistuvat tekoälyn avulla vaivatta, mikä laajentaa huijausten levikkiä. Lisäksi syväväärennösvideoihin voidaan kaapata kenen tahansa kuva ja ääni ja luoda hämmästyttävän uskottava lopputulos.

Vakuuttava retoriikka on taito ja sen tehokkuus perustuu osin siihen, että retoristen keinojen käyttö pyritään peittämään julkisuudesta. Kuinka moni pitäisi puhujaa aitona, jos kuulisi, että tämän puhe on täysin toisen kynästä ja hän on tuottanut repliikkinsä ulkoa annetun kaavan mukaan? Samanlainen tehokkuuden ja rehellisyyden välinen jännite näkyy myös tekoälyn käytössä ja siihen liittyvissä asenteissa. Tekoäly on retorinen väline, jonka käytössä läpinäkyvyys lisää eettisyyttä.

Maria Eronen-Valli (FT) on tutkijatohtori Vaasan yliopiston viestintätieteissä ja työskentelee tällä hetkellä Suomen Akatemian rahoittamassa Misleading Consumers -projektissa sekä Seinäjoen yliopistokeskuksella syksyllä 2026 toteutettavien tekoälykurssien parissa.

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 13.7.2026.

Verkkokurssit Tekoäly viestinnässä ja Tekoäly asiantuntijan työssä on suunnattu sekä viestintätieteiden opiskelijoille että työelämän asiantuntijoille, ja ne järjestetään Seinäjoen yliopistokeskuksen, Vaasan yliopiston viestintätieteiden ja Vaasan avoimen yliopiston yhteistyönä. Vaasan yliopiston ulkopuoliset voivat ilmoittautua kursseille 12.8. alkaen Opin.fi-palvelussa.