Tuottavuudella tarkoitetaan tuotosten ja panosten välistä suhdetta. Teollisuuden prosessien kehitystä arvioitaessa tuottavuus on keskeinen mittari, jonka avulla voidaan seurata, miten taloudellinen tehokkuus on edennyt erilaisissa valmistukseen ja palveluihin liittyvissä prosesseissa. Tuotannontekijöitä eli panoksia ovat mm. käytetty työpanos, materiaalit ja raaka-aineet, koneet ja laitteet, sekä energia. Tuotoksia ovat taas tuotteet ja palvelut, joita teolliset prosessit tuottavat.  Tuottavuuden kehittyminen on tärkeä tekijä eri toimialojen kehitystä seurattaessa. Myös kansantalouksia voidaan arvioida tuottavuusmittarien avulla.

Halpa työvoima ja vapaa maailmankauppa on siirtänyt valmistusta viimeisen 20 vuoden aikana Kaukoitään, erityisesti Kiinaan, mutta liike ei koskaan lakkaa. Vaatteiden valmistuksessa ja muissa työvoimavaltaisilla aloilla valmistus on siirtymässä Vietnamista ja Indonesiasta uusille alueille mm. Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan. Siinä missä keskimääräinen työntekijä teollisuusalalla tienaa ILO:n tilastojen mukaan Suomessa 37,80 ja Virossa 17,27 Yhdysvaltain dollaria tuntipalkkaa, vastaava luku on Filippiineillä 2,42 dollaria tunnissa. Kolumbialaiselle teollisuustyöntekijälle taas maksetaan vain 0,04 dollaria tunnistaan.

Teknologiset edistysaskeleet ja niiden tehokas käyttöönotto ovat tärkeitä rakennettaessa kilpailukykyä Suomeen, koska emme voi kilpailla työvoiman edullisuudella. Meidän on kyettävä luomaan arvokkaita tuotteita ja tuottamaan ne kilpailukykyisesti, mikä on yhdistelmä erilaisia asioita. Tuotekehitykseen on panostettava, vaikka takaisinmaksua ei välttämättä tule heti.

Valmistuksessa on kyettävä ottamaan käyttöön automatisoituja ratkaisuja, kuten robotteja ja vihivaunuja, myös sellaisissa sovelluksissa, joissa näitä ei ole ennen käytetty. Erilaiset tekoälyratkaisut tulevat muuttamaan toimintaa. Ihmismäisiä, yleiskäyttöisiä robotteja rakennetaan kovaa vauhtia ratkaisemaan perinteisiä valmistuksen tehtäviä. Autonomisia autoja testataan liikenteen seassa jo useammassa kaupungissa ympäri maailmaa. Yhdysvallat ja Kiina vetävät tätä kehitystä ja suuret investoinnit auttavat pitämään valta-asemaa näissä keskeisissä teknologioissa myös tulevaisuudessa.

Digitalisaatio ja automaatio haastavat työn tekemistä. Valmistuksen lisäksi monet palvelutehtävät ja iso määrä nykyään muuten tekemäämme työtä muuttuu nopeasti. Paljon puhutun ChatGPT:n kaltaiset laajat kielimallit muuttavat myös palveluiden tuottamista. Kone pystyy tekemään tehtäviä, jotka vielä pari vuotta sitten olisivat olleet esimerkkejä korkeaa koulutusta ja ihmisyyttä vaativista tehtävistä. Nyt kielimallit voivat auttaa ymmärtämään kaupallisia sopimustekstejä, toimimaan asiakaspalvelutehtävissä, analysoimaan virheitä monimutkaisista teknisistä piirroksista tai suunnittelemaan ohjelmistoja.

Uuden teknologian kehitys tarjoaa uskomattomia mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa työn kuva ja ammattinimikkeet ovat hyvin toisenlaisia kuin mihin olemme tottuneet. Näihin haasteisiin on vastattava rohkeasti. Suomen on investoitava uusiin teknologioihin ja oltava eturintamassa mukana kehittämässä teknologiaa, sovelluksia ja käytänteitä. Tarvittava uusi lähestymistapa edellyttää osaamisen kehittämistä ja pitkäjänteistä suunnittelua. Näin voimme kehittää kestävästi kilpailukykyistä tulevaisuutta, joka hyödyntää yrityksiä ja yhteiskuntaa.

Petri Helo
Logistiikan Epanet-professori
Vaasan yliopisto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 3.6.2024.

Kuva: Linus Lindholm/ Vaasan yliopisto