Etelä-Pohjanmaan elinvoimaa rakennetaan siellä, missä ihmiset ja yhteisöt tarttuvat alueen tarpeisiin. Palveluja tuotetaan, työtä luodaan ja yhteisöjä vahvistetaan kylissä, yhdistyksissä, järjestöissä, osuuskunnissa ja yhteiskunnallisissa yrityksissä.
Tässä on yhteisötalouden ydin. Erilaisia toimijoita yhdistää tavoite tuottaa yhteistä hyötyä ja saada aikaan yhteiskunnallisia vaikutuksia pelkän voitontavoittelun sijaan. Maaseudulla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kyläkaupan tai -talon ylläpitämistä, palvelujen tuottamista tai työllistymismahdollisuuksien luomista.
Etelä-Pohjanmaalla lähtökohdat tähän ovat vahvat. Maakunnassa on aktiivisia kyläyhteisöjä, vahva yhdistystoiminnan perinne ja pitkä kokemus yhdessä tekemisestä. Monilla maaseutualueilla yhteisölähtöiset toimijat ylläpitävät palveluja, kokoavat ihmisiä yhteen ja vahvistavat paikallista toimintakykyä. Niiden vaikutukset näkyvät hyvinvointina, turvallisuutena ja luottamuksena, mutta eivät näy tilastoissa. Paikalliset verkostot ja toimivat kumppanuudet vahvistavat myös alueiden kykyä sopeutua, selviytyä ja löytää ratkaisuja muuttuvissa olosuhteissa.
Tämä kaikki luo vahvan perustan yhteisötalouden kehittämiselle Etelä-Pohjanmaalla. Yhteisötalouden kehittäminen tarkoittaa olemassa olevien voimavarojen näkyväksi tekemistä ja nykyistä parempaa hyödyntämistä. Hiljattain julkaistuissa yhteisötalouden toimintasuosituksissa korostuvat yhteisötalouden aseman vahvistaminen sekä toimijoiden välisten yhteyksien, kumppanuuksien ja tiedonkulun kehittäminen maakunnan elinvoiman tueksi. Olennaista on, että tieto, osaaminen ja kokemukset liikkuvat eri toimijoiden välillä ja että paikallisyhteisöjen tarpeet, näkemykset ja ratkaisut kytkeytyvät osaksi maakunnallista kehittämistyötä. Tavoitteena on varmistaa, että maaseudulla on jatkossakin mahdollisuudet hyvään arkeen, toimiviin palveluihin ja aktiiviseen yhteisöllisyyteen. Samalla yhteisötalous tarjoaa uudenlaisia tapoja vastata väestön vähenemisen ja niukkenevien resurssien haasteisiin kokoamalla yhteen paikallista osaamista, yhteistyötä ja yhteisiä voimavaroja.
Saman suuntaisia havaintoja on tehty myös kansainvälisesti. Pohjois-Euroopan maaseutualueille laadituissa yhteisötalouden politiikkasuosituksissa korostuvat yhteiskunnallisten yritysten parempi tunnistaminen, pitkäjänteisempi rahoitus, julkisten hankintojen hyödyntäminen paikallisen elinvoiman ja palvelutuotannon tukena sekä yhteisölähtöisten toimijoiden vahvempi rooli aluekehittämisen kumppaneina.
Sekä Etelä-Pohjanmaalla että kansainvälisesti viesti on samansuuntainen: yhteisötaloudessa nähdään merkittävä mahdollisuus vahvistaa maaseutualueiden elinvoimaa, mutta sen potentiaali ei toteudu ilman toimivia rakenteita ja pitkäjänteistä tukea.
Siksi yhteisötaloudessa ei ole kyse vain rahoituksesta tai yksittäisten toimijoiden tukemisesta. Kyse on siitä, millaiset edellytykset luomme toiminnalle, joka jo nyt tuottaa palveluja, työtä, osallisuutta ja hyvinvointia eri puolilla maakuntaa. Kun tämä toiminta tunnistetaan paremmin ja sille luodaan tilaa kasvaa, vahvistamme samalla Etelä-Pohjanmaan kykyä vastata tulevaisuuden tarpeisiin.
YRMY- ja MERSE-hankkeissa tuotettuihin toiminta- ja politiikkasuosituksiin voi tutustua tarkemmin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -verkkosivuilla. YRMY-hanketta rahoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan maaseuturahastosta 2023–2027, ja MERSE-hanke toteutettiin vuosina 2023–2026 Interreg Northern Periphery and Arctic (NPA) -ohjelman rahoituksella.
Katja Rinne-Koski, Ada Trogen ja Merja Lähdesmäki Helsingin yliopisto Ruralia-instituutista sekä Salla Kettunen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 21.9.2026.
Linkkejä:
Yhteisötalouden toimintasuositukset Etelä-Pohjanmaalle ja niistä kertova uutinen.
Uutinen kansainvälisistä toimintasuosituksista ja suora linkki suosituksiin (in English).
