Kaikkien uusien uhkien vyöryessä ylitse on syytä muistaa myös vanhat vaarat. Onneksi niistä monet ovat sellaisia, joiden toteutumiseen voi itse vaikuttaa omilla, esimerkiksi ruokaan ja liikuntaan liittyvillä arjen elämäntapavalinnoilla.
Vaikka sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy, niiden riskiin voi vaikuttaa omilla elämäntapavalinnoillaan. Tämän ovat lukuisat tutkimukset osoittaneet, ja tätä olemme tutkineet myös Etelä-Pohjanmaan tutkijayhteisössä.
Sydän- ja verisuonitaudit ja muistisairaudet johtuvat osittain henkilön perinnöllisestä alttiudesta, mutta sairauden puhkeamiseen vaikuttavat mitä suurimmassa määrin myös elintavat. Terveyskäyttäytymisellä ja elintapavalinnoilla pystyykin merkittävästi joko lisäämään alttiuttaan kyseisille sairauksille tai jopa estämään niiden puhkeamisen. Esimerkiksi monella suomalaisella on geeniperimässään ApoE4-genotyyppi, joka lisää Alzheimerin tautiin sekä sydän- ja verisuonitauteihin sairastumisen riskiä. Geneettisestä riskistä huolimatta sairastumista voidaan ehkäistä tai viivyttää terveellisillä elämäntavoilla, liikunnalla ja sydänystävällisellä ruokavaliolla.
Me Etelä-Pohjanmaalla toimivat tutkijat olemme tutkineet muun muassa sitä, mikä meitä parhaiten motivoi tekemään arjessamme terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja. Vuosina 2017–2020 Etelä-Pohjanmaalla toteutettiin laaja Suomen Akatemian rahoittama projekti, jossa selvitettiin geneettisen tiedon ja terveyskäyttäytymisen vaikutusta yli 40-vuotiaiden kansalaisten terveyteen. Tutkimuksessa muun muassa kartoitettiin eteläpohjalaisten osallistujien geeniperimästä kohonneen kolesterolitason kannalta merkittävän APOE4-geenimuodon yleisyyttä sekä sitä, miten se näkyi osallistujien terveydentilaa mittaavissa tekijöissä.
Tutkimukseen osallistui runsaat 300 eteläpohjalaista eri puolilta maakuntaa. Tulokset kertoivat monta mielenkiintoista seikkaa ainakin näistä oman terveyden ylläpitoon positiivisesti suhtautuneista osallistujista. Vaikka APOE4-geenimuotoa löytyi osallistujien keskuudessa suurin piirtein saman verran (34 %) kuin keskimäärin suomalaisilta (noin kolmannes), ei heidän kolesterolitasonsa olleet keskimäärin korkeampia kuin yleisimmän APOE3-geenimuodon kantajilla. Arvelimme tämän johtuvan ainakin osittain osallistujien terveystietoisuudesta ja siitä, että he olivat joko itsenäisesti tai terveydenhuollon ohjaamina omaksuneet terveyttä edistäviä elämäntapoja. Esimerkiksi APOE4-geenimuodon kantajat liikkuivat muita enemmän. He käyttivät myös muita useammin kolesterolia alentavaa lääkitystä. Tämän ryhmän miehet olivat keskimäärin myös muita osallistujia hoikempia.
Tutkimukseen kuului myös osakokonaisuus, jossa selvitimme, voiko geenitiedon avulla motivoida omaksumaan terveyttä edistäviä ja ylläpitäviä elämäntapoja, kuten ruokavaliota ja liikuntaa. Niinpä kaikille osallistujille annettiin elämäntapaneuvontaa helpottamaan terveyttä edistäviä elämäntapavalintoja. Osa tutkittavista sai tiedon APOE-genotyypistään jo tutkimuksen alussa ja osa vasta sen lopussa. Tutkijoita kiinnosti, vaikuttaisiko tieto geneettisestä riskistä elämäntapamuutosten toteutumiseen ja riskitekijöihin. Kaikissa ryhmissä nähtiin positiivisia muutoksia esimerkiksi rasvan laadussa ja kasvisten käytössä sekä kokonais- ja LDL-kolesteroliarvoissa. Tieto geneettisestä riskistä ei kuitenkaan näyttänyt antavan erityistä lisämotivaatiota. Perinteiset elämäntapaneuvonnan menetelmät olivat siis yhtä tehokkaita motivaattoreita.
Monitieteisen ”Geenitieto elämäntapamuutosten motivoijana” yhteistyöhankkeen toteuttivat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Luonnonvarakeskus, Turun yliopiston Seinäjoen tutkimusyksikkö sekä Itä-Suomen yliopisto.
Tutkimuksen tuloksiin voi tutustua myös seuraavista tieteellisistä artikkeleista:
- Leskinen H, Tringham M, Karjalainen H, Iso-Touru T, Hietaranta-Luoma H, -L, Marnila P, Pihlava J, -M, Hurme T, Puolijoki H, Åkerman K, Mäkinen S, Sandell M, Vähäkangas K, Tahvonen R, Rokka S, Hopia A: APOE Genotypes, Lipid Profiles, and Associated Clinical Markers in a Finnish Population with Cardiovascular Disease Risk Factors. Lifestyle Genomics 2021. doi: 10.1159/000520864
- De S., TringhamM., HopiaA., TahvonenR., PietiläA-M., Vähäkangas K. 2021, Ethical aspects of genotype disclosure: Perceptions of participants in a nutrigenetic study in Finland. Public Health Genomics. 2021;24 (1-2):33-43. doi: 10.1159/000512640. Epub 2021 Jan 22.
- Leskinen H., Tringham M., Karjalainen H., Iso-Touru T., Hietaranta-Luoma H-L., Marnila P., Pihlava J-M., Hurme T., Kankaanpää S., Puolijoki H., Åkerman K., Tanner L., Sandell M., Vähäkangas K., Hopia A., Tahvonen R., Rokka S. APOE ε4 Genotype Information Disclosure does not Enhance the Impact of Frequent Dietary and Lifestyle Advice During Short-term Randomized Intervention Study among Finnish Participants, Nutrition and Disease, 13 p., DOI
- Hietaranta-Luoma H-L, Tringham M, Karjalainen H, Tanner L, Vähäkangas K, Pietilä A-M, Åkerman K, Puolijoki H, Tahvonen R, Hopia A. 2019. A Long-term Follow-up Study on Disclosing Genetic Risk Information (APOE) to Promote Healthy Lifestyles in Finland. Lifestyle Genom. 2018;11(3-6):147-154. doi: 10.1159/000500199. Abstract
Elintarvikekehityksen Epanet-professori Anu Hopia, Turun yliopisto
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 1.5.2022.
Muita aiheeseen liittyviä blogitekstejä: