Analysoi muutosjoustavuuden nykytilannetta ja katso eteenpäin. Muutoskyvykkyyden ja joustavuuden, eli resilienssin, vahvistaminen on nykyisin yksi pk-yritysten tärkeimpiä haasteita. Koronapandemia, sota Ukrainassa, raaka-aineiden saatavuus, energiahinnat, inflaatio ja korkotilanne ovat osoittaneet, että ei saisi ikinä tyytyä nykytilanteeseen, vaan pitää jatkuvasti olla ketterä ja pystyä nopeasti reagoimaan kriiseihin ja muutostarpeisiin liiketoiminnassa.
EAKR-REACT-rahoitteisessa Yritysten välisen yhteistyön ja digitalisaation avulla kohti resilienssiä lyhyissä elintarvikeketjuissa -hankkeessa (YDIRE) olemme kehittäneet työkalun lähiruokayritysten muutoskyvykkyyden vahvistamiseksi (linkki työkaluun).
Työkalussa analysoidaan ensiksi yrityksen nykyistä resilienssitasoa, joka on jaoteltu viiteen eri osaan: yleinen, pääoma, sopeutuminen, strateginen ja toimitusketju. Sen jälkeen ehdotetaan keinoja ja menetelmiä resilienssin vahvistamiseksi. Katse pitäisi olla suunnattuna eteenpäin: minkä näköinen yritys haluaa olla tulevaisuudessa. Olemassa olevat rutiinit, ajan ja/tai kiinnostuksen puute eivät saisi johtaa siihen, että jäädään jumiin nykyisiin toimintatapoihin. Pitäisi jatkuvasti ja toistuvasti analysoida uusia tuotteisiin, palveluihin, prosesseihin ja toimintatapoihin liittyviä mahdollisuuksia. Entäs jos -ajattelutapa auttaa yrityksiä olemaan valmiita kriisien sattuessa. Unelmoi ja rakenna erilaisia kuvia tulevaisuudesta. Muutosjoustavuuden vahvistaminen edellyttää taitoa katsoa tulevaisuutta avoimesti, rehellisesti ja luovasti.
Uuden ajattelun, yhteistyön ja digitalisaation avulla kohti muutosjoustavuutta
Luovuus liittyy uudelleenajatteluun. Vaikka liiketoimintaolosuhteet näyttävät hyvältä ja yrityksen muutoskyvykkyys olisi hyvällä tasolla, kannattaa kuitenkin jatkuvasti pohtia vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka voisivat houkutella sekä nykyisiä että uusia asiakkaita. Uudet mahdollisuudet ja innovatiiviset ratkaisut syntyvät helpoiten yhteistyössä muiden yritysten tai organisaatioiden kanssa. Samalla voitte jakaa resursseja, vastuuta ja riskit. Olisiko esimerkiksi mahdollista perustaa yhteisiä myyntipisteitä, vai voidaanko yhdessä kehittää uusia tuotteita, jotka toisivat aivan uudenlaisia makuelämyksiä kuluttajille? Lähiruokayritysten kannattaisi myös pohtia yhteistyömahdollisuuksia aivan erityyppiset organisaatioiden kanssa. Esimerkiksi kosmetiikka-alalla käytetään nykyisin yhä enemmän luonnollisia raaka-aineita, jotka tulevat elintarvikealalta.
Kannattaa myös pohtia, miten muutosjoustavuutta voisi vahvistaa digitalisaation avulla. Digitalisaatio on edelleen monessa lähiruokayrityksessä vähäistä. Toimivalla digi-strategialla voi päästä uudelle, tehokkaalle tasolle. Kannattaa analysoida yrityksen liiketoimintaprosesseja: Mikä on mahdollista automatisoida? Miten olemassa olevia ja uusia asiakkaita voisi parhaiten digitaalisesti palvella? Miten digitalisaatio voisi olla avuksi tukemassa kestävää kehitystä esimerkiksi siten, että myydään hävikkiruokaa sovelluksen kautta yhteistyössä muiden yritysten kanssa?
Lopuksi voidaan todeta, että muutosjoustavuus ei vahvistu itsestään, vaan sitä pitää jatkuvasti ja strategisesti seurata ja tehdä tarvittavat toimenpiteet sen parantamiseksi.
Annika Laine-Kronberg, professori, Vaasan yliopisto
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 9.7.2023.