Keskustelin lounaspöydän ääressä pitkään kahden kuvataiteilijan kanssa. Niina Keltamäki ja Minna Bengs työskentelevät osuuskunnassa, jolta olen tilannut taidetyöpajoja 5.–9.-luokkalaisille lapsille ja nuorille. Kumpikin on huolissaan taideaineiden opetuksen vähäisyydestä. Huolestuttavaa on myös se, että lasten luontaista luovuutta suitsitaan hankkimalla heille värityskirjoja, joissa viivojen ylittäminen on rike. Pyyhekumit pitäisi kieltää, sanoo Niina. Miten lapsi voi vapaasti ilmaista oman näkemyksensä, jos joku muu on piirtänyt esineille ja ilmiöille valmiiksi rajat, kumituttaa virheet ja määrää auringon väriksi keltaisen?
Kävin heinäkuussa Tampereella Vincent van Goghin immersiivisessä taidenäyttelyssä. Teosten valtavissa digisuurennoksissa näkyvät rohkean vimmaiset siveltimenjäljet ja värikylläiset kontrastit. Ääriviivat usein puuttuvat, puut saavat olla sinisiä ja kasvot vihertäviä. Aikalaiset näkivät teoksissa puutteita, eivätkä muotokuvatkaan olleet perinteisellä tavalla imartelevia. Taiteilijana van Gogh onnistui luomaan oman maailmansa. Se on vaikuttavuudessaan ja inspiroivuudessaan edelleen mykistävä.
Tärkeimmät oivallukset niin tieteissä kuin taiteissakin vaativat pohjaksi omaa ajatustyötä, kysyvää mieltä ja uskallusta kokeiluihin. Kaikilla meillä on annos ihmiselle lajityypillistä uteliaisuutta, luovuutta ja kekseliäisyyttä. Kaikilla on oma tulkintansa maailmasta. Mallioppiminen niin tieteissä kuin taiteissakin toimii tiettyyn rajaan saakka, ja monissa ammateissa tarkkuus ja täsmällisyys on tietenkin tärkeää. Uuden luominen ja oman näkemyksen esiintuominen vaatii kuitenkin viivojen ylittämistä, pyyhekumin eli itsesensuurin unohtamista. Rohkeutta tehdä ja ajatella toisin. Tieteen- ja taiteentekijät tuovat meille näkyväksi, ymmärrettäväksi ja koettavaksi aina uusia maailmoja.
Taideyliopiston Seinäjoen yksikkö koordinoi yliopistokeskuksen yhteistä tiede- ja taidekasvatushanketta. Sen tavoitteena on tehdä lapsille ja nuorille tieteen- ja taiteentekemistä tutuksi avaamalla näkymiä yliopistojen ja tutkimuksen maailmaan. Perinteisesti tiedekasvatuskentällä on puuhattu robottien, mittareiden ja koeputkien maailmassa. Se on lapsista aina mukavaa ja kehittää tutkivaa mielenlaatua. LUMA-keskus Pohjanmaan kanssa toteutetussa työpajassa lapset ohjelmoivat robottipallot tekemään abstraktia taidetta. Värit saivat vapaasti sekoittua ja ohjelmoinnin opettelu oli hauskaa.
Luonnontieteiden ja tekniikan paletille kannattaa lisätä muitakin tieteitä ja taiteita, jotta kuva erilaisten ilmiöiden monimuotoisuudesta ja merkityksestä täydentyisi. Taiteista, tieteistä ja niihin liittyvistä ideoista ja tunteista pitäisi ylipäätään puhua ja kirjoittaa enemmän. Näin yksityinen ja yhteinen henkinen pääomamme kehittyy ja säteilee entistä vahvemmin. Taide ravitsee luovaa mieltä ja sitä tarvitaan myös tutkimustyössä.
Hanke on saanut Kehittämisyhdistys Liiveri ry:n myöntämää EU:n maaseuturahoitusta. Yhteistyössä Siirtolaisuusmuseon hankkeen kanssa toteutettiin elokuussa taidetyöpaja, jossa peräseinäjokiset lapset kuvittivat kissojen olemusta ja historiaa. Lemmikkieläimet ovat kanssamme ylittäneet rajoja matkatessaan mukana perheenjäseninä ja siirtolaisina. Kissojen olemus eli kissuus nousee yhtenä teemana esille myös filosofi Elisa Aaltolan esityksessä eläimen ihmeellisestä mielestä. Eläinten kyvyistä ja tunteista on jokaisella lemmikinomistajalla jokin käsitys. Vasta viime aikoina aiheesta tehty monitieteinen tutkimus on saanut enemmän huomiota.
Syyskaudella suunnitteilla on monenlaisia tapahtumia: teatteria, tähtitiedettä ja tekoälyä. Palautteen perusteella toimintaa jalostetaan ja toivon mukaan vakiinnutetaan.
Anita Salmela
suunnittelija
Taideyliopisto, Seinäjoki
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 22.9.2025.