Seinäjoen ja Vaasan välinen kilvoittelu on jatkunut jo kauan. Joku viisaampi osaisi varmaan kertoa, koska tuo kisailu alkoi alun perin. Mistä syystä kaupunkien välille on ylipäätänsä syntynyt kyräilevä kilpailuasetelma eikä yhteistyöverkostoja? Toiset ovat vetten tuomia ja toiset junan tuomia.  Olemme lähekkäin, mutta silti se toinen kaupunki tuntuu hiukan eksoottiselta, kun sinne joskus matkaa.

Olen itse syntynyt Vaasassa, käynyt Etelä-Suomessa opiskelemassa ja palannut miehen takia alueelle. Asun Vaasan kupeessa, mutta olen ajellut noin kuusi vuotta Seinäjoelle töihin. Ja niin tekee todella moni muukin. Autossa istuessani olen monesti pohtinut, miksi en halua muuttaa Seinäjoelle. Ja vastaan tulevaa autoletkaa seuratessa pohdin myös, miksi vastaantulijat eivät halua muuttaa Vaasaan. Meillä kaikilla on varmasti omat painavat syymme.

Olen myös pähkäillyt sitä, miksi kaupunkien välillä ei ole enempää yhteistyötä, sillä selkeitä synergiaetuja varmasti olisi. Miksi ei lisätä enemmän vaikkapa oppilaitosten välistä yhteistyötä? Matka ei kuitenkaan loppupeleissä ole pitkä, julkisetkin kulkevat kohtuullisen hyvin, ja nykypäivänä etäyhteydetkin toimivat! Oppilaitoksissa on toisiaan täydentäviä opinto-ohjelmia ja tutkimusalustoja, joiden opiskelijoista ja tutkijoista alueiden työyhteisöt hyötyisivät. Eikä ruotsi ole pakollinen Vaasassa, ilmankin pärjää!

Yksi loistava esimerkki toimivasta yhteistyöstä Vaasan ja Seinäjoen välillä on Seinäjoen yliopistokeskus, jonka yksi yhteistyöyliopisto on Vaasan yliopisto. Samassa yhteisössä on myös Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Taideyliopisto. Ja näiden yliopistojen palkkalistoilla on useampi työntekijä Vaasan seudulta. Palavereihin kokoontuu ihmisiä pitkin poikin maakuntia ja eri tutkimusaloilta ja heidän työnsä tuloksena syntyy mielenkiintoisia ja monitieteisiä hankkeita. Kun ei asioista tehdä liian byrokraattisia eikä olla kateellisia, yhteistyöllä voi rakentua vaikka mitä!

Ehkä vähitellen olisi kuntienkin aika ryhtyä etsimään yhteistyöprojekteja, jotka toisivat kasvua kummallekin isommalle kaupungille, ja tietysti myös alueiden muille kunnille. Onhan meillä yhdessä mm. satama ja rataliikenteen solmukohta, joten ehkäpä alueiden logistiikkaa voisi optimoida ympäristöystävällisemmäksi ja rakentaa lisää liiketoimintaa sen ympärille? Molemmilla on myös hienot kierrätyslaitokset, jotka voisivat ottaa oppia toisiltaan ja kehittää yhdessä uusia energiatehokkaampia ratkaisuja ja edistää kiertotaloutta.

Vaasa on vanha kaupunki, jolla on historiaa positiivisessa ja negatiivisessa mielessä. Seinäjoki taas on ihanan yritteliäs paikka. Meillä molemmilla olisi paljon opittavaa toisiltamme, kun vain osaisimme lopettaa kyräilyn. Aamuruuhkan perusteella ainakin osa meistä on jo osannut heittää sotakirveet nurkkaan…  Ehkä me vielä joskus pääsemme kunnolla yhteistyön makuun. Jotakin hyvää sentään: Ei tilanne täällä ole onneksi yhtä paha kuin Porin ja Rauman välillä!

Katja Marttunen
Puheenvuoroa kirjoittaessa töissä Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksessä mutta julkaisuhetkellä Vaasan yliopistossa

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 17.10.2022.