Epanet-blogi

Kaupunkikampus on maakuntaa varten

Kaupunkilaiset kampusalueelle

Olen törmännyt viimeisen vuoden aikana monissa eri tilanteissa ja yhteyksissä mielikuvaan, jonka mukaan Seinäjoen jokirannan kampusalue on kaupunkilaisille osin tuntematon suljettu saareke, vaikka onkin kaupungin keskustassa. Alue koetaan etenkin vanhempien ikäluokkien keskuudessa yllättävän vieraaksi. Alueen palveluita ja mahdollisuuksia ei tunneta. Kuinka moni kaupunkilainen esimerkiksi tietää, että alueella on oma korkeakoulukirjasto, joka on kaikkien kaupunkilaisten ja maakunnan ihmisten käytettävissä? Kampusalueen kauniit joenrantapuistot kehittyvät koko ajan ja ovat eri vuodenaikoina edukseen. Onneksi monet kaupunkilaiset ovat jo löytäneet Seinäjoen keskustan jokirantapuistot lähiliikunta-alueekseen.

Keskustakampusten rooli muutoksessa

Maailmalla yliopistojen kampukset ovat usein kaupunkien keskustoissa. Suomessa on viime vuosina käyty näkyvää julkista keskustelua eri puolilla maata sijaitsevien yliopistojen kampusten sijainnista ja toimivuudesta nykyisillä paikoillaan. Esimerkiksi Oulussa on pohdittu yliopiston pääkampuksen siirtämistä Linnanmaalta keskustaan ja toisaalta Tampereella pohditaan kampusten toimintojen sijoittelua keskusta-alueen ja Hervannan välillä. Kun samalla korona on muuttanut ihmisten käyttäytymistä ja digitalisaatio on lisännyt etäopetusmahdollisuuksia, kampusten roolia ja palveluita ja erityisesti niiden vetovoimaa opiskelijoiden ja asiantuntijoiden näkökulmasta on ajateltava taas kerran uudelleen.

Kaupungin keskusta ja kampusalue nivoutuvat yhteen

Seinäjoen keskustan kampusalueen saavutettavuutta on entisestään parannettava. Alue pitäisi kytkeä kaupunkikeskustaan nykyistä paremmin tavalla, joka ei ole pelkkää kaavoitusta, arkkitehtisuunnittelua ja rakentamista, vaan kampusalueen palvelujen ja viihtyisyyden pohdintaa ja niiden kehittämistä nykyistä pitkäjänteisemmin. Parhaimmillaan se on oman, erottuvan ja vetovoimaisen profiilin luomista koko kampusalueelle.

On pakko tunnustaa, että Seinäjoen keskustan kampusalueelle on tällä hetkellä osin hankala tulla. Alue ei kutsu riittävästi satunnaisiin käynteihin. Alueelle tulon helppoutta on lisättävä ja alueella liikkuminen on tehtävät kaikille kaupunkilaisille enemmän mahdolliseksi. Kaupunkikampuksen pitää olla nykyistä enemmän osa elävää kaupunkia.

Kaupunkikampuksen kehittämissuunnitelma

Koska Seinäjoella ei ole omaa yliopistoa, tänne on syntynyt 2000-luvulla yliopistokeskus, jossa on viiden yliopiston ja kahden tutkimuslaitoksen toimintaa.  Keskustakampuksen alueella toimi myös ammattikorkeakoulu ja muitakin oppilaitoksia sekä lukuisa joukko yrityksiä. Aluetta on jo pitkään kutsuttu kampukseksi, mutta sen toiminnot ovat yhä osin hajanaisia, eikä alueelle ole vielä muodostunut riittävän vetovoimaista omaa profiilia.

Koko maakunnan yhteinen kampus palvelee jo nyt koko Etelä-Pohjanmaata, ja toiminnot alueella lisääntyvät koko ajan. Alueelle tarvitaan laaja-alainen, toimintojen moninaisuuden huomioiva, yhteinen kampusalueen kehittämissuunnitelma. Sen avulla Seinäjoen kaupunkikampus voi ottaa ison loikan eteenpäin yhtenä Suomen viihtyisimmistä ja toimivimmista keskustakampuksista. Samalla alue saadaan nykyistä enemmän kaupunkilaisten käyttöön ja palvelemaan yhä kasvavia kansalaisten itsensä kehittämisen tarpeita.

Matti Mäki
erikoissuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 24.10.2022.

Aiheeseen liittyvät artikkelit