Kehittämistoiminta on monelle eteläpohjalaiselle yritykselle tuttua, mutta ei vielä arkea. Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen teettämä tuore selvitys yrityksien kehittämisen esteistä osoittaa, että noin puolet alueen yrityksistä on osallistunut kehittämistoimiin tai hyödyntänyt kehittämistukea. Vaikka 75 % kertoo olevansa tietoisia tarjolla olevista palveluista, silti suuri osa yrityksistä jää kehityksen ulkopuolelle.

Selvityksen mukaan yritykset, jos saisivat täyden tuen, kehittäisivät ensimmäiseksi tuotteitaan, palvelujaan, myyntiä, markkinointia, prosesseja tai henkilöstön osaamista. Kiinnostus näiden kehittämiseen ei rajoitu vain kasvuhakuisille – vähintään neljännes yrityksistä joilla, ei ole erityisiä kasvutavoitteita, haluaa kehittää toimintaansa.

Selvityksessä nousi seuraavia kehittämistoimintaan osallistumattomuuden esteitä:

1. Tiedon puute ja heikko viestintä – Palveluiden hyödyt eivät ole selkeitä tai niistä ei tiedetä ollenkaan tai tarpeeksi.
2. Hallinnolliset haasteet – Yrityksen ainoa ”hallinnollinen rakenne” on yrittäjä itse, jolloin kehittämisen hallinnointi jää hänelle itselleen muiden kiireiden lisäksi.
3. Resurssien puute – Aika, raha tai henkilöstö eivät riitä ”ylimääräiseen” toimintaan.
4. Matala prioriteetti – Kehittämistä ei pidetä tärkeänä tai tarpeellisena yrityksen toiminnalle.
5. Kollegoiden vaikutus – Epäilevä suhtautuminen ilman hyviä esimerkkejä tai on kuultu huonosti menneestä kehittämishankkeesta.
6. Tukimuotojen osuvuus – Tuki ei vastaa yrityksen konkreettisiin tarpeisiin sillä hetkellä.
7. Rahoituksen puute – Taloudellinen kynnys estää osallistumisen ja kehittämiseen sopivaa rahoitusta ei löydy, sitä ei ehditä etsiä tai sitä ei saa.

Yritysten tukemisessa korostuu tarve kohdennetulle, selkeälle ja käytännönläheiselle tuelle. Yleiset ratkaisut eivät toimi – yritykset kaipaavat apua, joka sopii juuri heidän toimialaansa, tilanteeseensa ja ajatuksiinsa. Viestinnän tulee olla yrityksille ymmärrettävää ja konkreettista. Kevyet ja nopeat kehittämisinterventiot madaltavat osallistumiskynnystä.

Yhteisöllisyys ja vertaistuki voivat toimia voimavarana yrityksille. Kun edelläkävijät jakavat kokemuksiaan, muutkin rohkaistuvat. Tulevaisuusorientoitunut kehittäminen – kuten digitalisaatio, vihreä siirtymä ja ratkaisut osaajapulaan – lisää kiinnostavuutta. Kehittämisen ei tarvitse olla raskasta ja pitkäsoutuista. Nopea ja selkeästi rajattu apu voi olla juuri se, mitä pk-yritys tarvitsee.

Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys on tarttunut haasteeseen. Se tarjoaa yrityksille maksutonta, luottamuksellista asiantuntija-apua, joka räätälöidään yrityskohtaisesti. Kierrän Etelä-Pohjanmaan kunnissa, keskustelen yrittäjien kanssa ja etsin sopivia ratkaisuja – olipa kyseessä sparraus, yliopisto, konsultti tai rahoitusinstrumentti.

Minulla on 30 vuoden kokemus teollisuudesta, myynnistä ja liiketoiminnan kehittämisestä usealla eri teollisuudenalalla ja erilaisissa tehtävissä. Uskon löytäväni ratkaisuja – tai jonkun toisen ratkaisijan – kullekin yritykselle juuri senhetkiseen tarpeeseen.

Edellä mainitun selvityksen mukaan kehittämistoimiin osallistuneet yritykset kasvavat lähes kaksinkertaista vauhtia verrattuna niihin, jotka eivät osallistu. Jo pelkkä kiinnostus kehittämiseen korreloi liikevaihdon kasvun kanssa. Yritysten kehittämisen tukeminen ei ole vain yksittäisten yritysten etu – se on koko maakunnan elinvoiman kannalta ratkaisevaa. Kun esteet tunnistetaan ja niihin vastataan, kehittämisestä tulee mahdollisuus, ei taakka.

Matti Ehder-Gahm
Liiketoiminnan kehityspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 13.10.2025.