Ukrainassa on käyty sotaa jo yli vuosi, eikä nopeaa loppua ole näkyvissä. Todennäköisesti sotaa paenneet ukrainalaiset joutuvat olemaan poissa kotimaastaan vielä pitkään.

Siirtolaisuusinstituutin Seinäjoen yksikkö on tehnyt selvityksen ukrainalaisten vastaanotosta Etelä-Pohjanmaalla. Sitä varten haastateltiin sekä ukrainalaisia että täkäläisiä viranomaisia, kolmannen sektorin edustajia ja muita kriisin hallintaan osallistuneita.

Tuore selvitys kertoo Etelä-Pohjanmaan olleen monin tavoin valmistautumaton kriisin kohtaamiseen. Kunnissa ei esimerkiksi ollut valmiussuunnitelmia laajamittaisen maahantulon varalle.  Varsinkin pienemmistä kunnista puuttui myös osaamista pakolaisten vastaanottamiseen. Nopeasti maakuntaamme ulottunut kriisi halvaannutti hetkellisesti viranomaistoiminnan. Tehokkaaseen tilanteesta selviämiseen olisi kaivattu vahvempaa kriisijohtamista.

Ukrainalaisten vastaanoton alku oli Etelä-Pohjanmaalla haastava. Tästä huolimatta vastaanottoa voidaan pitää pääpiirteittäin onnistuneena. Merkittäviä onnistumisen tekijöitä ovat eteläpohjalaisten yhteisöllisyys ja yhteistyö. Järjestöt, vapaaehtoiset ja asukkaat reagoivat nopeasti kriisiin ja auttoivat huomattavissa määrin ukrainalaisten vastaanotossa. Lieveilmiöinä oli jonkin verran myös epäjärjestystä ja yliavunantoa, joka ilmeni viranomaisten ja vapaaehtoisten tehtävien sekoittumisena sekä välillä turhana riskinottona esimerkiksi kuljetuksia järjestettäessä. Järjestöjen ja vapaaehtoisten rooli vastaanotossa oli kuitenkin ratkaiseva: ilman niiden apua maakunta ei olisi todennäköisesti selvinnyt näin hyvin.

Ukrainan kriisin yhteydessä maakunnan yhteisöllisyydellä ja yhteistyöllä on myös toinen tärkeä merkitys. Valitettavan usein pakolaisiin liittyy esimerkiksi taloudelliseen rasitukseen, kulttuurieroihin ja turvallisuuteen liittyviä negatiivisia mielikuvia. Auttamishalun ja solidaarisuuden liimaamana eteläpohjalainen yhteisöllisyys ja yhteistyö osoittautuivat tehokkaaksi tavaksi purkaa näitä stereotypioita. Monissa kunnissa järjestettiin esimerkiksi erilaisia kohtaamismahdollisuuksia, joissa ukrainalaiset ja paikalliset asukkaat tutustuivat toisiinsa. Myös eri puolilla maakuntaa järjestetyt kielikurssit edistivät paikallisten ja ukrainalaisten välistä vuorovaikutusta ja ukrainalaisten integraatiota alueelle. Mediassa tulijoista on jaettu positiivisia tarinoita, ja alueen työnantajat ovat palkanneet ukrainalaisia, usein varsin ennakkoluulottomasti.

Siirtolaisuusinstituutin haastatteluissa monet viranomaiset, vapaaehtoiset ja muut kertoivat, kuinka Ukrainan kriisin myötä pakolaisuutta on täällä alettu ymmärtää uudella tavalla. Kohtaamisten ja yhteistyön ansiosta eteläpohjalaiset ovat alkaneet nähdä pakolaiset yksilöinä, joilla on omat tarinansa ja omat vahvuutensa. Ukrainalaisten hyväksyntään on vaikuttanut paljon myös heidän oma selviytymiskykynsä sekä halunsa oppia ja sopeutua uuteen tilanteeseen.

Ehkä tärkein elementti ukrainalaisten onnistuneessa vastaanotossa on ollut se, että heidät on kohdattu aidosti ja heidän kokemuksiaan on ymmärretty. Tämä välittyy myös ukrainalaisten haastatteluista. He ovat olleet vastaanottoon tyytyväisiä ja heidän kokemuksiaan, erityisesti kriisin alkuvaiheesta, määrittää vahvasti maakunnan asukkaiden solidaarisuus ja auttamishalu.

Ukrainalaisten vastaanotto on kaikista haasteita huolimatta ollut maakunnalle positiivinen kokemus. Vaikka Etelä-Pohjanmaa tunnetaan yleisesti Suomen vähiten kansainvälistyneenä maakuntana, Ukrainan kriisin myötä pakolaiset on opittu näkemään uudessa valossa. Mikäli vaalimme tätä kokemusta, ukrainalaisten vastaanottoon liittyvä myönteisyys voi kerrostua positiivisella tavalla osaksi maakunnan itseymmärrystä ja vaikuttaa myönteisesti Etelä-Pohjanmaan identiteettiin. Tätä kautta positiiviset kokemukset ukrainalaisista tukevat maakunnan kansainvälistymispyrkimyksiä myös tulevaisuudessa.

Jos haluat tutustua Siirtolaisuusinstituutin selvitykseen tarkemmin, raportti Tilapäistä suojelua tarvitsevien ukrainalaisten asettautuminen Etelä-Pohjanmaalle on ladattavissa osoitteesta Muuttomottorin sivuilta.

Siirtolaisuusinstituutti, Seinäjoen yksikkö

Tutkija Toni Ahvenainen

Vanhempi tutkija Markku Mattila

Asiantuntija Olena Temnikova

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 22.4.2023.