Suomessa on asetettu tavoitteeksi, että vähintään puolet 25–34-vuotiaista suorittaa korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Korkeakoulutuksen saatavuuteen liittyvät tekijät ovat keskeisiä tavoitteen saavuttamisessa. Työelämän uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää koulutusjärjestelmän joustavuutta ja ihmisille mahdollisuuksia päästä tarvitsemaansa ja haluamaansa koulutukseen. Korkeakoulutusta tulisi olla tarjolla eri puolilla Suomea, siellä missä ihmiset asuvat.
Suomessa muutetaan eniten korkeakoulutuksen perässä. Siitä hyötyvät erityisesti suuret kaupunkiseudut. Samanaikaisesti vähenevä nuorten määrä ja maan sisäinen muuttoliike erilaistavat voimakkaasti alueita ja niiden tarpeita. Erot ovat kiihtyneet 2010-luvulta lähtien. Koulutustaso on laskenut voimakkaasti erityisesti maakunnissa, joissa ei ole omaa yliopistoa.
Korkeakoulutuksen alueellinen tarjonta ja saatavuus ovat yhteydessä siihen, miten alueen koulutustaso, elinkeinorakenne ja tuottavuus kehittyvät. Etelä-Pohjanmaalla korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määrä ja tarjonta suhteessa alueen nuorten määrään on epäsuhdassa. 15–24-vuotiaat nuoret muuttavat koulutuksen perässä muualle.
Vaasan yliopistosäätiön ja Vaasan yliopistoseuran järjestämässä Korkeakoulutuksella ja tutkimuksella lisäarvoa Etelä-Pohjanmaan kehitykseen -seminaarissa huhtikuussa käytiin tärkeää keskustelua korkeakoulutuksen alueellisesta tilanteesta ja tavoitteista.
Korkeakoulupaikkojen lisääminen on Etelä-Pohjanmaan ykkösprioriteetti. Rimaa on nostettu selkeästi. Seinäjoen yliopistokeskuksen tuoreessa strategiassa on asetettu vuodelle 2030 tavoitteeksi 150 yliopistotutkinnon suorittanutta opiskelijaa vuosittain. Tällä hetkellä yliopistotutkinnon suorittaa yliopistokeskuksessa noin 20 opiskelijaa vuodessa.
Tämä tarkoittaa käytännössä yliopistokeskukseen erityisesti uusia maisteritason tutkinto-ohjelmia sekä opiskelijamäärien kasvattamista merkittävästi nykyisestä. Tutkintokoulutuksen lisäksi tarjontaan kuuluu alueen osaamistarpeisiin vastaava täydennyskoulutus, toimivat koulutuspolut alemmalta asteelta yliopistoon sekä yhä paremmat jatkuvan oppimisen palvelut. Pyrimme edelleen vahvistamaan avoimen yliopiston tarjontaa.
Yliopistokoulutuksen laajentaminen vaatii monen toimijan yhteistyötä sekä uudenlaisia ratkaisumalleja onnistuakseen. Tarvitaan yhä tiiviimpää yhteistyötä yliopistojen pääkampusten kanssa, mutta myös alueen kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden kesken. Tarvitaan resursseja, rahoituspohjan laajentamista sekä uudenlaisia tapoja järjestää ja tuoda pääkampusten koulutustarjontaa maakuntaan. Julkisen talouden kiristyvässä tilanteessa tarvitaan luovuutta ja uutta ajattelua.
Tavoitteena on, että Seinäjoen yliopistollinen koulutustarjonta tulee olemaan tunnettu omasta profiilistaan, jossa painottuvat neljän yliopiston läsnäolon edut, työelämäyhteistyö sekä digitaaliset etä- ja hybriditoteutukset uusinta teknologiaa hyödyntäen. Seinäjoella tulee näkymään myös yhä vahvistuva kansainvälisten opiskelijoiden määrä.
Seinäjoen yliopistokeskuksen tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jolla saadaan luotua puitteet yliopistokoulutuksen pitkäjänteiselle kehittämiselle ja toteuttamiselle. Yhtenä tärkeänä toimenpiteenä on neljän yliopiston yhteinen Yliopistokoulutuksen vahvistaminen Etelä-Pohjanmaalla -hanke (UCSEdu).
Asiantuntija
Seinäjoen yliopistokeskus
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 26.4.2023.