Sanotaan, että tieto on tulevaisuuden valuuttaa. Pelkkä tieto ei kuitenkaan riitä, vaan tärkeää on, miten sitä hyödynnetään. Joka osaa hyödyntää dataa oikein, voi muuttaa sen arvoksi.
Anturitekniikan ja tekoälyn kehittyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia kerätä tietoa sekä parantaa toimintaa ja tuotteiden laatua tiedon avulla. Tekniikan avulla maatilan työtä voidaan kohdentaa paremmin sinne, missä sitä eniten tarvitaan.
Luken koordinoimassa ja EU:n rahoittamassa Digi4Live-hankkeessa tutkitaan, miten kotieläinalalla voitaisiin hyödyntää paremmin dataa. Esimerkiksi kotieläintiloilla on antureita, jotka keräävät tietoa vaikkapa eläinten terveydestä ja pito-olosuhteista. Tätä tietoa voidaan käyttää eläinten hyvinvoinnin ja terveyden sekä tilan tuotantoprosessin parantamiseen. Datan arvo syntyykin siitä, miten hyvin sitä voidaan käyttää tilalla.
Dataa tarvitaan, kun kerrotaan asiakkaille tuotteiden ja tuotannon laadusta. Eläinten hyvinvoinnista ja tuotannon ympäristökestävyydestä voidaan kerätä tietoa laatujärjestelmää tai eläinten hyvinvointimerkintää varten. Näiden laatuominaisuuksien avulla voidaan tähdätä asiakassegmentteihin, jotka ovat valmiita maksamaan laadukkaista tuotteista.
Digitalisaation saralla tapahtuu nyt paljon. Moni muistaa muutama vuosi sitten voimaan tulleen yleisen eurooppalaisen tietosuoja-asetuksen, tuttavallisemmin GDPR.
Helmikuussa 2020 julkaistun eurooppalaisen datastrategian keskeinen pilari on yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien perustaminen. Data-avaruus perustuu ajatukseen, että olemassa olevaa dataa on hajallaan eri puolilla ja että sitä voidaan käyttää yhä uusiin tarkoituksiin samalla kun datan tuottajat, olivatpa ne yrityksiä, yksityishenkilöitä tai muita tahoja, säilyttävät hallinnan luomastaan datasta. Data-avaruus ei tuo dataa yhteen keskitettyyn tietokantaan, vaan datan tuottaja voi päättää tapauskohtaisesti, mihin dataansa luovuttaa.
Juuri voimaan tulleen EU:n data-asetuksen tavoitteena puolestaan on parantaa tietojen, erityisesti teollisten tietojen, saatavuutta ja käytettävyyttä, edistää innovointia, lisätä tietojen saatavuutta ja parantaa datataloutta. Sen tavoitteena on myös varmistaa tietojen arvon jakautuminen oikeudenmukaisesti sidosryhmien kesken ja selventää tietojen käyttöoikeuksia ja -ehtoja. Data-asetuksessa määritellään, kenellä on oikeus käyttää tuotetietoja tai niihin liittyviä palvelutietoja, millä ehdoilla ja millä perusteella. Tavoitteena vastata poistaa esteitä datan sisämarkkinoiden moitteettomalta toiminnalta.
Yksi asetuksen tavoitteista on antaa verkkoon liitettyjen tuotteiden käyttäjille enemmän valtaa itse tuottamansa datan suhteen ja samalla kannustaa investointeihin. Laissa asetetaan yleiset ehdot datan jakamiselle yritysten välillä. Tämä voi mullistaa myös maatiloilta kerättävän datan käytön, sillä se antaa viljelijöille enemmän valtaa päättää tilalla syntyneen datan käytöstä.
Viljelijän näkökulman huomioon ottaminen on tärkeää, jotta ruokaketjun data saadaan käyttöön.
ClearFarm-hankkeessa sika- ja maitotiloille tehdyn tutkimuksen mukaan viljelijöille on tärkeää etenkin se, kuka päättää ja miten päättää tiloilta kerätyn datan käytöstä ja miten tiloilla kerättyä dataa käytetään. Viljelijät haluavat olla mukana itse päättämässä, miten tiloilta kerättyä tietoa käytetään.
Vasta toiseksi tärkeimpänä viljelijät pitivät tietojen mahdollisuutta käyttää tietoja eläinten seurantaan ja poikkeustilanteista aikaisessa vaiheessa varoittamiseen, sekä mahdollisuutta jakaa tietoja toimijoiden kanssa pääasiassa yrityksen toiminnan ja laadun todentamisen kehittämiseksi.
Jarkko Niemi
tutkimusprofessori
Luonnonvarakeskus
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 28.11.2025.