Julkiset hankinnat herättävät keskustelua. Hankintapäätösten vaikutukset ulottuvat laajalle: ne määrittävät, mihin veroeuroja käytetään, millaisia palveluita kansalaiset saavat ja millaisia osallistumisen mahdollisuuksia paikallisille yrityksille tarjotaan. Julkiset ruokapalvelut, kuten kouluruokailu, vanhuspalveluiden ateriat ja sairaaloiden keittiöt, ovat monelle kosketuspinta julkisiin hankintoihin. Ne herättävät tunteita, mielipiteitä ja toiveita.

Yksi toiveista liittyy lähiruoan käyttöön. Tällöin puhutaan mausta, perinteistä, aluetalouksista, ympäristövaikutuksista, huoltovarmuudesta. Mutta kuinka hyvin julkisilla elintarvikehankinnoilla vastataan tähän toiveeseen?

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin alkuvuonna 2025 toteuttama kysely kuntapäättäjille tarjoaa yhden näkymän tilanteeseen. Kyselyyn vastasi lähes 200 päättäjää ja aineistossa on mukana yli puolet Suomen kunnista. Tulokset paljastavat, että noin puolet vastaajista ei tiennyt, kuinka paljon heidän kunnassaan käytetään lähiruokaa julkisissa keittiöissä. Luomuruoan osalta epätietoisuus oli vielä suurempaa. Tämä herättää kysymyksen: miten päättäjät voivat tehdä strategisia linjauksia, jos heillä ei ole riittävästi tietoa?

Kysely osoitti, että kiinnostusta kyllä on. Monet päättäjät toivoivat saavansa tietoa elintarvikehankinnoista säännöllisesti. Erityisesti lähiruoan käyttö, kotimaisuusaste ja eineksien määrä kiinnostivat. Myös pohjalaiset päättäjät kaipaavat lisätietoa lähiruoan käytöstä.

Kuntapäättäjillä on keskeinen rooli. He voivat linjata ja ainakin herättää keskustelua siitä, millaista ruokaa kunnassa tarjotaan ja minne hankintaeurot ohjautuvat. Lähiruoan suosiminen voi tarkoittaa työtä paikallisille tuottajille, elinvoimaa alueelle ja ruokaa, jonka alkuperä tunnetaan. Mutta tämä vaatii tietoa, yhteistyötä ja tahtoa.

Toiseen kyselyymme vastasivat julkisista elintarvikehankinnoista vastaavat tahot. Näin saamme täydennettyä kokonaiskuvaa hankintojen tilanteesta. Kyselyn tulokset julkaistaan myöhemmin. Tulosten perusteella voidaan arvioida sitäkin, kuinka paljon lähiruokaa nykyisin hankitaan.

Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla lähiruoan osuus julkisella sektorilla on ollut jo pidempään keskimääräistä korkeampi. Tuoreimman kyselyn mukaan lähiruoan osuudet ovat kuitenkin molemmissa maakunnissa hieman laskeneet vuoden 2019 tilanteeseen nähden, joten aiheeseen on syytä taas kiinnittää huomiota.

Lisäksi tarkastelemme lähiruoan käytön aluetaloudellisia vaikutuksia sekä tekijöitä, jotka estävät tai edistävät lähiruoan käyttöä. Näiden tietojen avulla voidaan rakentaa entistä vahvempaa perustaa päätöksenteolle.

Kaikki nämä toimet sisältyvät hankkeeseen Lähiruoan käytön kehittyminen julkisissa ammattikeittiöissä ja sen aluetaloudelliset vaikutukset. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Lähiruoan käyttö ei ole vain vaaliteema, vaan mahdollisuus tehdä kestäviä, paikallisia ja vaikuttavia valintoja. Se on mahdollisuus lähialueen viljelijöiden ja tuottajien tukemiseen, lyhyempiin kuljetusmatkoihin, parempaan ruokaturvaan ja vahvempaan yhteyteen oman alueen ruokakulttuuriin. Julkiset hankinnat voivat muuttaa näitä mahdollisuuksia todellisuudeksi. Siksi on tärkeää, että tieto eri toimijoiden välillä kulkee, keskustelua käydään jatkuvasti ja päätöksiä tehdään rohkeasti.

Outi Hakala, väitöskirjatutkija
Leena Viitaharju, projektipäällikkö
Susanna Kujala, tutkijatohtori
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 6.10.2025.