Vähähiilisen rakentamisen ja puutuotealan kiertotalouden liiketoimintaekosysteemin kehittäminen sekä brändäys ovat ”Puurakentamisen kiertotalouden ekosysteemin brändäys” -hankkeen tavoitteet. Siksi uudistuneen rakentamislain vaikutukset sekä keinot edistää vähähiilistä rakentamista ovat hankkeen kannalta tärkeitä tietoja sekä hyvin ajankohtaisia.

Metsäbiotalouden tiedepaneelin webinaarissa 11.2.2026 käytiin läpi uudistuneen, vuoden 2025 alussa voimaan astuneen rakentamislain mahdollisia vaikutuksia puun ja metsien käyttöön. Lisäksi tuotiin esiin uudistuksen vaikutuksia rakennussektorin päästöihin vuoteen 2035 saakka. Uusi rakentamislaki edellyttää rakennusten hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen laskentaa.

Webinaarissa esiteltiin metsäbiotalouden tiedepaneelin tutkimusta, jonka tavoitteena oli selvittää uuden rakentamislain ja sen edellyttämien rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvojen vaikutuksia puun käyttöön rakentamisessa. Raportin sisällöstä olivat puhumassa professori Markku Karjalainen Tampereen yliopistosta sekä professori Matti Kuittinen Aalto-yliopistosta.

Puu vähentää rakennusalan päästöjä

Lähtökohtana tutkimushankkeelle esitettiin rakennetun ympäristön aiheuttavan kolmanneksen kaikista Suomen päästöistä. Karjalainen toi esiin, että Suomi on maailman toiseksi kerrostalovaltaisin maa ja kerrostalorakentaminen on betonivaltaista. Puurakennukset ovat 20 prosenttia vähäpäästöisempiä kuin betonirakennukset, ja massiivipuisilla rakennuksilla voi olla rakennuselinkaaren loppuvaiheessa jopa negatiivinen hiilijalanjälki.

Raportissa esitellään kolme mahdollista skenaariota. Tarkasteluun otettiin rakennukset, joissa puunkäytön lisäämisellä voisi olla merkittävimmät vaikutukset päästövähennyksiin. Nämä olivat merkittävyysjärjestyksessään vähintään kolmikerroksiset asuintalot, toimistorakennukset ja terveyskeskukset, opetusrakennukset ja päiväkodit sekä hyötypinta-alaltaan yli 1000 m² suuruiset varastorakennukset.

Tällä hetkellä Suomen puurakennuksissakin parhaassa tapauksessa vain noin kolmannes on puuta ja nykytasolla puun osuus kerrostaloissa on 4 prosenttia. Jos puunkäyttöä lisättäisiin kohtuullisesti (skenaario 1), puun osuus olisi 10 prosenttia, runsaasti (skenaario 2), puun osuus olisi 20 prosenttia, ja erittäin runsaasti (skenaario 3), puun osuus olisi 60 prosenttia. Skenaario 2 vastaa Ruotsin tasoa puun käytössä kerrostalorakentamisessa. Kuittinen painotti, ettei skenaario 3 välttämättä vaikuta realistiselta, mutta muistutti, että tällä hetkellä yli 90 prosenttia rakennusmateriaalista on betonia eli materiaalivalikoima on hyvin ääreinen.

Puurakentamisen kohtuullisella käytöllä (skenaario 1) päästövähennykset olisivat suuremmat kuin kotitalousvähennyksen öljylämmityksestä luopumisen, puurakentamisen runsaalla käytöllä (skenaario 2) olisi suuremmat päästövähennykset kuin biokaasun ja ravinteiden kierrätyksen edistämisellä ja puurakentamisen erittäin runsaalla käytöllä (skenaario 3) olisi toisiksi suurimmat päästövähennykset heti jätteenpolttolaitosten hiilentalteenoton jälkeen.

Puunkäytön hyödyntäminen rakentamisessa vaatii asennemuutosta

Kuittinen toi esiin, että materiaalivalikoima voisi olla kallellaan myös toiseen suuntaan, puumateriaaliin päin. Kuittinen myös muistutti, että puurakentamisen lisääminen ei vaatisi investointeja, vaan jo olemassa olevan rakentamisen tavan ja sovellettavissa olevan tekniikan hyödyntämistä. Betonin ja puun vastakkainasettelun sijaan kaikkien materiaaliteollisuuden edustajien tulisi tehdä yhteistyötä, jotta oikeanlaista materiaalia käytettäisiin oikeassa paikassa.

Kuittinen kertoi, että hankkeessa on todettu, että puun lisätarve rakentamisessa saadaan tyydytettyä ilman hakkuiden lisäämistä.  Lisäksi siirtymällä puun lyhytikäisistä käyttökohteista kuten pakkauksista pitkäikäisempiin käyttökohteisiin kuten rakentamiseen voitaisiin lisätä metsäteollisuuden arvonlisää Suomessa.

Uusi asetus uudisrakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvoista voi vaikuttaa edistävästi puumateriaalin käyttöön. Lisäksi asetus 2024/3012 unionin sertifiointikehyksen (CRCF) perustamisesta, jonka tavoitteena on helpottaa hiilen varastointia tuotteisiin sekä luoda sille kannustimia, voisi mahdollistaa puutuotteiden vapaaehtoiset hiilivarastomarkkinat.

Politiikkasuosituksina webinaarissa nostettiin raportin tulosten perusteella seuraavat:

1. Otetaan puun käyttö rakentamisessa osaksi ilmastopolitiikkaa
2. Ohjataan puun käyttöä pitkäikäisiin ja korkeamman lisäarvon tuotteisiin
3. Edistetään puun käyttöä erityisesti kerrostalorakentamisessa
4. Rakentamisen päästöjen vähentäminen vaatii osaamista, koulutusta ja asennemuutosta
5. Käynnistetään vähähiilisen rakentamisen ohjelma, jonka osaksi tarvitaan kilpailukykyisen teollisen puurakentamisen osaamiskeskus vahvistamaan TKI-toimintaa ja osaamista.

Tietopohja on tärkeää

Karjalaisen ja Kuittisen esityksen jälkeen Maa- ja metsätalousministeriön valtionsihteeri Päivi Nerg piti kommenttipuheenvuoron. Nerg painotti, että rakentamislaki voisi olla hyvinkin voimakas ohjauskeino hiiliraja-arvojen asettamisen kautta ja se voisi vaikuttaa vähähiilisen rakentamisen kehittämiseen. Nergin mukaan lainsäädännölliset keinot ovat hyvin tärkeitä. Nergin mukaan myös kuntien ja hyvinvointialueiden olisi hyvä nostaa vähähiilinen rakentaminen näkökulmana esiin omissa vastuullisuusohjelmissaan. Lisäksi Nerg toi esiin, että keväällä 2027 uuden hallitusohjelman rakentuessa vähähiilisen rakentamisen ohjelman näkökulma on erityisen tärkeä. Nerg korosti puheenvuoronsa lopuksi kyseessä olevan iso asennemuutos. Suomessa puurakentaminen ei ole edistynyt, vaikka tälläkin hallituskaudella tehdään erilaisia kehityshankkeita ja halutaan edistää puurakentamista. Tietopohja on tärkeää, kun lähdetään muokkaamaan asenteita, ja siksi raportti on tärkeä. Suomella on potentiaalia ja mahdollisuus nostaa puurakentaminen kasvualaksi, sillä meillä on raaka-ainetta.

Keskustelu puurakentamisen potentiaalista ja sen edistämisestä on suoraan yhteydessä Puurakentamisen kiertotalouden ekosysteemin brändäys -hankkeeseen. Webinaarissa esitellystä raportista nousevat esiin yhteistyön tärkeys, materiaalien oikeanlaiset valinnat sekä asenteiden muutostarpeet, ja ne antavat samalla pohjaa sille, mihin suuntaan brändiä lähdetään kehittämään hankkeessa. Puurakentamisen brändin kannalta on tärkeää, että materiaalin suuremmalla käytöllä pystytään vastaamaan ilmastotavoitteisiin ja materiaalivalintojen vaikutuksista tulee mitattavia ja perusteltuja. Hanke pyrkii edistämään tietoon perustuvia kestävän kehityksen mukaisia valintoja. Lisäksi webinaarin perusteella on tärkeää tarkastella puurakentamista koko arvoketjun näkökulmasta ja juuri tähän myös hankkeessa keskitytään.

Tekstin koostaneet:
Inari Laaksonen
Mervi Rajahonka

Puurakentamisen kiertotalouden ekosysteemin brändäys -hanke
Vaasan yliopisto

Lähteet:

Metsäbiotalouden tiedepaneeli. (2026, 11. helmikuuta). Puun käytön lisääminen rakentamisessa vähentää tehokkaasti rakennussektorin päästöjä. Noudettu 16.3.2026 osoitteesta https://metsatiedepaneeli.fi/uutiset/puun-kayton-lisaaminen-rakentamisessa-vahentaa-tehokkaasti-rakennussektorin-paastoja/

Westerholm, N., Vares, S., Tuure, A., Kuittinen, M. & Karjalainen, M. 2026. Vähähiilisen rakentamisen lainsäädännön vaikutus puurakentamiseen. Metsäbiotalouden tiedepaneelin raportti 01/2026. Metsäbiotalouden tiedepaneeli. Helsinki. 89 s.