Tuotantoeläinten hyvinvointi kiinnostaa ihmisiä. Kuluttajille ja kansalaisille se on tärkeä eläintuotannon kestävyyteen liittyvä tekijä. Tuottajille puolestaan eläinten hyvinvointi ja terveys ovat tuotannon sujuvuuden kannalta kriittisiä tekijöitä.
Suomi on korkeiden tuotantokustannusten maa, joten suomalaisilla elintarvikkeilla on kilpailuetua lähinnä niiden korkean laadun ansiosta. Tuotteen hinnan lisäksi muun muassa kotimaisuus, maku, terveellisyys, pakkauskoko, päiväysmerkinnät ja eläinten hyvinvointi ovat kuluttajille tärkeitä eläinperäisten tuotteiden ominaisuuksia.
Vaikka eläinten hyvinvointityössä eläin ja sen olosuhteiden parantaminen on keskiössä, on huomattava, että ruoantuotanto on myös liiketoimintaa. Laatutekijöihin panostaminen aiheuttaa yleensä kustannuksia, joille on saatava korvaus korkeampien markkinatuottojen, tukien, tuottavuusparannusten tai markkina-aseman vahvistumisen avulla, jotta laatutyö olisi taloudellisesti mielekästä.
Kuluttajat ja heidän tarpeensa ja odotuksensa ovat erilaisia ja myös ostokäyttäytyminen vaihtelee. Tutkimustemme mukaan asenteet tuotantoeläinten hyvinvointia kohtaan, eettiset huolenaiheet ja tietämys eläintuotannosta ennustavat eläinten hyvinvointimerkityn lihan ostoaikomuksia. Myös ihmisen sosiaalinen elinpiiri, kokemus, että tuntee tuotteen, kokemus omista taloudellisista mahdollisuuksista ja tuotteiden saatavuus lähikaupassa vaikuttavat ostoaikomuksiin.
Kyselytutkimuksessa huomattava osa vastaajista ilmaisi halukkuutensa maksaa hyvinvointimerkityistä merkityistä tuotteista korkeampaa hintaa. Jonkin tuotteen välttäminen eläinten hyvinvointisyistä oli etenkin naisten ja ruokaostoksista vastaavien perheenjäsenten keskuudessa kuitenkin merkittävämpi ostokäyttäytymiseen liittyvä tekijä kuin eläinten hyvinvointia korostavan tuotteen suosiminen. Osittain tämä voi johtua siitä, että Suomessa eläinten hyvinvointia ei ole vielä hyödynnetty kovin laajasti tuotteiden laatuominaisuutena, jolloin kuluttajan valintamahdollisuudet ovat rajalliset.
Viestintä on tärkeä osa eläinten hyvinvointiin kohdistuvan laatutyön onnistumista. Sillä on kuitenkin merkitystä, kuka tai mikä taho kertoo eläinten hyvinvoinnista. Yleisesti ottaen tutkijoihin, korkeakouluihin, kansalaisjärjestöihin ja eläinlääkäreihin luotetaan melko paljon eläinten hyvinvointia koskevana tietolähteenä.
Tietolähteen merkitys vaihtelee maakohtaisesti. Kun esimerkiksi Pohjoismaissa yleensä luotetaan viranomaisiin, joissain muissa maissa saatetaan luottaa enemmän tuotantoketjun toimijoihin. Kotieläintuottaja on yleensä tärkeässä asemassa, sillä eläinten hyvinvoinnin hyväksi tehtävä työ yhdistetään nimenomaan tuottajien tekemään työhön.
Tutkimusten mukaan tunteellinen tai asiapohjainen tuotteen asemointi parantaa kuluttajien kokemusta tuotteesta. Eläinten hyvinvointia edistävät tuotteet kannattaisikin asemoida siten, että ne herättävät tunteita tai kiinnostusta, esimerkiksi uusien asioiden vuoksi. Nämä lähestymistavat ovat melko toimivia sekä minä-keskeisesti että laajemmin eri asioita tarkastelevien kuluttajien keskuudessa.
Erilaisten eettisten laatumerkkien markkinan on arvioitu kasvavan globaalisti keskimäärin noin 7 % vuodessa. Eläinten hyvinvoinnin esille tuomiseen onkin kehitetty erilaisia laatumerkintöjä, mutta niiden rooli vaihtelee markkina-alueittain.
Eläinten hyvinvointia koskevan tiedon on perustuttava faktoihin. Luonnonvarakeskus onkin yhdessä useiden alan toimijoiden kanssa kehittämässä Animal welfare vefification system -hankkeessa tapaa, jolla tuotantoeläinten hyvinvoinnista voidaan kerätä systemaattisesti tietoa maatiloilta.
Jarkko Niemi
tutkimusprofessori
Luonnonvarakeskus
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 30.3.2026.