Tuotteiden alkuperän tunnistaminen ja seuraaminen on tärkeä asia monilla toimialoilla. Kuluttajat haluavat olla varmoja, että tuotteet ja raaka-aineet ovat peräisin sieltä mistä niiden väitetään olevan, ja että ketju alkulähteiltä loppukäyttäjälle saakka on tunnettu. Tätä kutsutaan logistiikassa jäljitettävyydeksi (englanniksi supply chain traceability).

Jäljitettävyys on tärkeä osa toimitusketjujen johtamista, erityisesti aloilla, joissa tuoteturvallisuus, laatu ja vastuullisuus ovat olennaisia. Esimerkiksi elintarvikkeet, lääketeollisuus, terveydenhuolto, sähkölaitteet ja vaikkapa lentokoneiden varaosat ovat tuotteita, joiden väärinkäytöksillä voi olla vakavia seurauksia.

Keväällä Etelä-Koreassa sattunut sähköautopalo sytytti suurpalon maanalaisessa hallissa vahingoittaen 900 autoa ja käynnisti lainsäädäntövaatimuksen, jossa akkuvalmistajien on pystyttävä jäljittämään jokainen akkukenno sarjanumerotarkkuudella tuotantoon ja raaka-aineisiin. Tämä vaikuttaa koko autoteollisuuteen ympäri maailmaa.

Kiinalaiset verkkokaupat ovat olleet myös esillä tuotteiden alkuperään liittyen. Ultrahalpatavaroita myyvä Temu on saanut useita turvallisuuteen ja tuoteväärennöksiin liittyviä syytteitä EU-maissa. Halpa hinta voi sokaista kuluttajat.

Elintarvikkeiden takaisinvedot ovat toisinaan esillä, kun kananmunista löytyy salmonellaa tai eläinruoan raaka-aineet ovatkin vaarallisia. Tällöin viranomaiset, kauppa ja teollisuus järjestävät tuotteiden takaisinvetoja. Tällaisia elintarvikkeiden takaisinvetoja järjestetään Suomessa n. 200–300 vuodessa. Yleisemmät syyt ovat erilaiset torjunta-ainejäämät, mikrobiologiset virheet ja allergisen reaktion mahdollistavat virheet. Noin 18 % takaisinvedoista koskee kotimaisia tuotteita. Toisinaan syy voi olla vain virheellinen etikettikin.

Tekstiili ja jalkineiden valmistus on hintakilpailtu ala. Komponentit tuotetaan ympäri maailmaa ja ketju kauppaan saakka on pitkä. Lapsityövoiman käyttö, puuvilla Uiguuri-alueilta ja Bangladeshin työolosuhteet ompelimoissa ovat olleet takavuosina esillä esimerkkeinä alan ongelmista. US Department of Laborin mukaan pelkästään Delhin tekstiilitehtaissa on noin 10 000 alaikäistä työntekijää. EU:ssa on kehitetty tuotepassia, josta esimerkiksi tekstiilien alkuperän ja keskeiset valmistukseen liittyvät tiedot olisivat tarkastettavissa. Tulevaisuudessa tällaisia QR-koodeja voi alkaa näkyä yhä enemmän ainakin vastuullisesti tuotetuissa tekstiileissä.

Logistiikassa jäljitettävyys jaetaan kahteen osaan: seurantaan ja jäljitykseen eli tuotteiden sijainnin paikoitukseen ja alkuperähistorian selvittämiseen. Käytännössä tämä edellyttää tietojärjestelmiä joihin tiedot kerätään tuotannon ja logistiikan eri vaiheista käyttäen usein apuna erilaisia apulaitteita kuten etäluettavia tunnisteitta (viivakoodit, RFID-tarrat). Jäljitettävyyden rakentaminen ei ole helppoa. Yksinkertaistenkin tuotteiden toimitusketjut voivat olla hyvin laajoja ja kansainvälisiä. Luotettavan ja ajantasaisen tiedon kerääminen on vaikea tehtävä.

Alkuperä ja jäljitettävyys ovat yhä merkitsevämpiä tekijöitä toimitusketjuissa kuluttajien vaatiessa käyttämiensä tuotteiden vastuullisuutta. Kyse ei ole vain lisäkustannuksista ja byrokratiasta. Tässä on myös mahdollisuus laadukkaille vastuullisesti tuotetuille vientituotteille Suomesta. Muuallakin kaikki haluavat tietää, mistä tuote tulee.

Petri Helo
Logistiikan Epanet-professori
Vaasan yliopisto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 16.9.2024.

Petrin kuva: Linus Lindholm