Epanet-blogi

Hyvinvointialueen hankinnoilla on merkitystä kestävyydelle

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti toimintansa vuoden alussa. Siirtymä on sujunut hyvinvointialueen mukaan hyvin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen kehittäminen on kuitenkin vasta alussa. Resurssit palveluiden tuottamiseen ovat riittämättömät ja tähän on haettava ratkaisuja, joista julkiset hankinnat ovat yksi osa.

Painetta uudelle hyvinvointialueelle lisää se, että julkisilla hankinnoilla haetaan paitsi säästöjä, myös ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Marinin hallitusohjelman tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035. Julkiset hankinnat ovat merkittävässä roolissa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Kansallisessa julkisten hankintojen strategiassa innovatiivisuus on keskeinen teema, jonka kautta kestävyyttä voidaan lisätä.

Sosiaali- ja terveysalalla keskustellaan strategisella tasolla kestävyydestä ja vastuullisuudesta vain kahdesta näkökulmasta: sosiaalisesta ja taloudellisesta. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on ollut mitattavina vastuullisuustavoitteina esimerkiksi vähentää tarttumattomien tautien aiheuttamaa ennenaikaista kuolleisuutta ja edistää osallisuutta.

Ruokamaakunnalle on merkityksellistä, että sosiaali- ja terveysala on suuri ruokapalveluiden hankkija. Ravitseva ja terveellinen ruoka tukee yksilöiden hyvinvointia ja on täten tärkeä osa sosiaali- ja terveyspalveluita. Kansallista julkisten ruokapalveluiden kestävyysstrategiaa ohjaa ekologinen kestävyys, joka näkyy käytännössä esimerkiksi ruokalistasuunnittelussa ja hävikin minimoimisessa.

Etelä-Pohjanmaa on yksi eniten lähiruokaa julkisissa ruokapalveluissa käyttävistä maakunnista. Sairaanhoitopiirin kilpailutuksissa on otettu huomioon vastuullinen kalastus ja tuotteiden tuoreus. Julkisissa ruokapalveluissa on siis tehty paljon. Seuraavana askeleena kestävyyden edistämisessä voisivat olla yksityisen ja julkisen sektorin yhteiskehittelemät ruokainnovaatiot.

Entäpä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimintaa ohjaavat asiakirjat? Vaikka maaseutu ja monipuolinen luonto tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia palveluiden tuottamiseen, ei hyvinvointisuunnitelmassa ole tunnistettu alueen luonto- ja maaseutuympäristöä elämänlaadun osatekijänä ja alueen vahvuutena. Syytä kuitenkin olisi, sillä Etelä-Pohjanmaalla sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve on maan keskiarvoa suurempaa ja uusia menetelmiä tarvitaan.

Jotta innovatiivisuutta ja kestäviä ratkaisuja hankinnoissa voidaan edistää, tarvitaan kaikkien sidosryhmien työskentelyä yhteisten tavoitteiden eteen: hankinnasta vastaavien henkilöiden perehtyneisyyttä ja kiinnostusta vastuullisiin hankintoihin sekä innostuneita yrittäjiä, jotka uskaltavat kokeilla uutta. Lisäksi tarvitaan hallinnon strategista ohjausta kohti tavoitteita.

Uskalletaanko Etelä-Pohjanmaalla liittyä edelläkävijöiden joukkoon? Hyvinvointialueen strategiassa toiminnan arvoiksi kuvataan uudistumiskyky ja kehitysmyönteisyys. Se on hyvä alku. Arvot voisivat näkyä lisäämällä hyvinvointialueen strategioihin ekologinen kestävyys luontolähtöisten palveluiden kautta. Palvelusetelien käytön lisääminen uudistaisi palveluja ja samalla mahdollistaisi pienten yritysten palvelutarjonnan kehittymisen ja laajenemisen. Julkisten ruokapalveluiden strategioissa tulisi tukea yrittäjien ja julkisen sektorin yhteiskehittelyä kestävien ruokainnovaatioiden edistämiseksi innovatiivista hankintamenettelyä käyttämällä.

Kirjoittajat työskentelevät Vihreän talouden innovaatiot – Boostia julkisen ja yksityisen sektorin väliseen yhteistyöhön (VITALI) –hankkeessa, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) / Etelä-Pohjanmaan liitto. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

väitöskirjatutkija Ada Trogen
projektipäällikkö Leena Viitaharju
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 6.2.2023.