Markus Vitruvius Pollon teosta “Kymmenen kirjaa arkkitehtuurista” on käytetty arkkitehtuurin oppikirjana antiikin ajoista lähtien. Teoksella on ollut merkittävä vaikutus länsimaiseen arkkitehtuurikehitykseen. Antiikin ajattelun mukaisesti arkkitehtisuunnittelun perustana on neljä elementtiä: maa, vesi, ilma ja tuli. Ongelmista juuri näissä peruselementeissä saamme kuulla uutisia lähes päivittäin. Ympäristökatastrofeja aiheuttavat sään ääri-ilmiöt, helleaallot, kuivuus, maastopalot, tulvat ja maaperän saastuminen.
Rakentamisen ilmastonmuutosta ja luontokatoa aiheuttavat hiilidioksidipäästöt muodostavat vähintään kolmanneksen kaikista haitallisista ilmastovaikutuksista. Harkinnassa onkin, kannattaako rakentaa enää ollenkaan. Korjataanko, kierrätetäänkö vai rakennetaanko uutta pelkästään uusiutuvista luonnonmateriaaleista. Käytännössä parasta ratkaisua ei ole. Kaikki ratkaisut ovat hyviä kulloisestakin tilanteesta, ajankohdasta ja kokonaisuudesta riippuen. Kustannustehokkuus on laadun ja kestävyyden ohella ratkaiseva tekijä.
Aiemmin ympäristöongelmiin on etsitty ratkaisuja ekologisella rakentamisella parantamalla energiatehokkuutta tai kestävän rakentamisen keinoin pidentämällä elinkaarta. Uudistuneen rakennuslain ja ohjaavan sääntelyn myötä rakentamisen hiilijalanjäljen pienentäminen on pakollista. Asetetut, tulevaisuudessa myös vähitellen kiristyvät, hiilensidonnan raja-arvot täytyy kaikessa rakentamisessa tavoittaa. Periaatteessa laskennalliset raja-arvot tarkoittavat hyvää suunnittelua sekä sillä saavutettavaa ympäristövaikutusta ja rakentamisen laatua.
Regeneratiivinen suunnittelu ei vain vähennä haittoja, vaan parantaa rakentamista ja ympäristön tilaa. Uusi vähähiilinen rakentaminen hillitsee ilmastonmuutosta, tuottaa itse energiaa, synnyttää terveitä tiloja ja hyvinvointia sekä lisää luonnon monimuotoisuutta. Digitaaliset työkalut ja uusi älyteknologia helpottavat ja optimoivat suunnittelua, rakennusprosessia ja jälkiseurantaa. Rakennustiedon mukaan rakennustuotteita on luetteloituna noin 330 000 ja niistä 150 000 on tarkemmin luokiteltuja. Rakentamisen kaikki vaiheet ovat monimutkaisia, joten oleellista on rakentamisen yksinkertaistaminen sen kaikilla osa-alueilla.
Vitruviuksen osoittamat arkkitehtuurin kolme päätavoitetta ovat Venustas, Firmitas ja Utilitas – arkkitehtoninen estetiikka, rakenteellinen kestävyys ja sosiaalinen käytettävyys. Tutkimusten mukaan vientituotteiden merkittävin ominaisuus on niiden estetiikka. Kauneusarvot muodostavat lähes viidenkymmenen prosentin osuuden tuotteen kokonaisarvosta. Hyvällä designilla ja arkkitehtisuunnittelulla esteettinen arvonlisä on mahdollista saavuttaa.
Anne-Marjo Panu
Väitöskirjatutkija Tampereen yliopisto
Suomen kulttuurirahasto Etelä-Pohjanmaan maakuntarahasto
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 10.11.2025.