Yritykset vaikuttavat paikallisyhteisöissä lukuisin eri tavoin. Ne tarjoavat tuotteita ja palveluita sekä työllistävät. Tämän lisäksi ne esimerkiksi tukevat ja järjestävät tapahtumia, osallistuvat kehittämishankkeisiin ja toimivat yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

Yritysten kyky ja halu kuunnella sidosryhmiä vaihtelee, mutta erityisesti pienillä paikkakunnilla paikallisyhteisö on usein yrityksen kriittinen sidosryhmä. Asukkaiden, yhdistysten ja julkisten toimijoiden odotukset voivat kohdistua esimerkiksi työllistämiseen, vastuullisuuteen tai palvelujen saatavuuteen. Yrityksen on tasapainotettava näitä odotuksia suhteessa omiin resursseihinsa ja strategisiin tavoitteisiinsa.

Viime vuosina on puhuttu paljon yrityksen yhteiskuntavastuusta. Keskustelu liittyy tyypillisesti suuriin yrityksiin, globaaleihin toimitusketjuihin sekä erilaisiin vastuun mittareihin. Sidosryhmät asettavat yhä suurempia vaatimuksia yritysten vastuulliselle toiminnalle. Pienyritysten kohdalla korostuu erityisesti paikallisvastuu. Se ei ehkä näy vastuullisuusraporteissa, mutta on silti kiinteä osa yrityksen toimintaa. Paikallisvastuu voidaan nähdä yhteiskuntavastuun arkipäiväisenä ilmentymänä – yrityksen tapana toimia osana yhteisöään.  

Tiedustelimme 258 eteläpohjalaiselta pk-yritykseltä, miten ne arvioivat omaa vastuullisuuttaan ja suhdettaan paikallisyhteisöön. Tulosten perusteella 85 prosenttia yrityksistä piti tärkeänä, että niillä on hyvä maine paikkakunnalla. Maine heijastaa vastuullisuutta ja luottamusta, jota yritys haluaa ylläpitää yhteisössään. Paikallisia tuotteita ja palveluita kertoo suosivansa 73 prosenttia vastaajista ja 67 prosenttia kokee paikkakunnan kehityksen ja menestyksen tukemisen itselleen tärkeäksi. Vastaukset kuvaavat, kuinka taloudelliset päätökset kietoutuvat tiiviisti yhteisön hyvinvointiin.

Vastuullisuus ei kuitenkaan tarjoa pikavoittoja, eikä sen voi odottaa tuovan välitöntä hyötyä taloudellisilla mittareilla mitattuna. Sen sijaan yritysten omat kokemukset vastuullisuudesta ja menestyksestä ovat yhteydessä toisiinsa. Ne yritykset, jotka arvioivat toimivansa vastuullisesti, kokevat usein myös menestyvänsä kokonaisvaltaisesti paremmin.

Vastuullisuus rakentuu vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Käytännössä esimerkiksi se, miten kunnat, elinkeinojen kehittäjät ja muut paikalliset toimijat kohtelevat yrityksiä, vaikuttaa siihen, miten yritys tulkitsee omaa paikallisvastuutaan. Jos yritys kokee antavansa enemmän kuin se saa takaisin, tilanne muuttuu epätasapainoiseksi. Jos kiitosta, kannustusta tai yhteistyötä ei tule odotetusti, yrityksessä saatetaan päätellä, ettei toimintaa arvosteta.

Keskusteltaessa paikallisvastuusta eteläpohjalaisten kuntien elinvoimajohtajien ja elinkeinojen kehittäjien kanssa esiin nousi, että vastuullisina pidetyissä yrityksissä ymmärretään, miten kunta toimii ja mitkä ovat kuntien toiminnan rajoitukset. Tällainen yritys pystyy esittämään asiansa oikealla tavalla, mikä vahvistaa vuorovaikutusta ja jopa parantaa yrityksen neuvotteluasemaa. Paikallisvastuullisten yritysten toiminta heijastuu myönteisesti kuntaan ja koko paikallisyhteisöön.

Jotta paikallisvastuu toteutuisi, se edellyttää siis vastavuoroisuutta. Helposti unohdetaan yhteisön rooli yritysten paikallisvastuun toteuttamisessa. Paikallisyhteisön tehtävä on rakentaa sellainen ilmapiiri ja toimintaympäristö, jossa yritys voi menestyä. Se tarkoittaa, että yrityksen on mahdollista saada arvostusta, tukea ja luottamusta ympäröivältä yhteisöltä. Tämä vahvistaa halua investoida, kehittää ja sitoutua paikalliseen toimintaan.

Vanhempi tutkija Merja Lähdesmäki ja projektipäällikkö Timo Suutari, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti.

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 29.9.2025.