Arvioiden mukaan tulevaisuudessa yli puolet, joillain aloilla jopa 70 prosenttia, uusista työntekijöistä tulee tarvitsemaan korkeakoulutuksen. Työelämän murros, teknologian nopea kehitys ja väestön ikääntyminen muuttavat osaamistarpeita. Tulevaisuuden työtehtävissä korostuvat luova ajattelu, kriittinen arviointikyky ja vaativien ongelmien ratkaisu. Kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa on lisäksi se, kuinka hyvin kykenemme oppimaan uutta ja siirtämään osaamista tehtävästä toiseen. Työuran aikana on omaksuttava jatkuvasti uusia taitoja, työtapoja ja teknologioita.
Opetushallituksen Koulutustarve 2040 -selvityksen mukaan osaamistarpeet kasvavat erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, palvelualoilla sekä tekniikan aloilla. Automaatio, tekoäly ja dataohjautuva päätöksenteko muokkaavat työn sisältöjä niin, että rutiinitehtävät vähenevät ja monimutkaisen tiedon käsittely lisääntyy. Samalla tarvitaan kokonaan uudenlaista osaamista aiemman päälle – esimerkiksi energiamurroksen tai muuttuneen turvallisuusympäristön vuoksi.
Suomessa 25–34‑vuotiaiden korkeakoulutettujen osuus on muihin EU‑maihin verrattuna edelleen matala. Vuosina 2010–2024 osuus on pysynyt lähes muuttumattomana, samalla kun monissa vertailumaissa korkeakoulutusaste on noussut tasaisesti. Vuonna 2024 suomalaisista 25–34‑vuotiaista 39 prosenttia oli suorittanut korkea‑asteen tutkinnon, Etelä‑Pohjanmaalla vastaava osuus oli 30,7 prosenttia. Tämä jää kauas vuodelle 2030 asetetusta kansallisesta 50 prosentin tavoitteesta.
Etelä‑Pohjanmaan matala koulutustaso ei selity koulutushalukkuuden puutteella, vaan ennen kaikkea muuttoliikkeellä. Nuoret hakeutuvat maakunnasta pois jatko‑opintojen ja työmahdollisuuksien perässä, mikä väestön ikääntyessä heikentää alueen osaamispohjaa entisestään. Tilanne korostaa tarvetta vahvistaa korkeakoulutuksen alueellista saatavuutta sekä varmistaa, että alueelle syntyy koulutusta vastaavia työ- ja urapolkuja. Vain pitkäjänteinen, koordinoitu ja strateginen kehittämistyö voi vahvistaa Etelä‑Pohjanmaan asemaa elinvoimaisena osaamis- ja koulutusmaakuntana.
Seinäjoen yliopistokeskuksessa yliopistokoulutusta on viime vuosina kehitetty määrätietoisesti, erityisesti työssäkäyville suunnatuissa maisterikoulutuksissa ja aloilla, joilla osaajatarve on suurin. Vaikuttavimmat tulokset syntyvät, kun koulutus kytkeytyy tiiviisti alueen elinkeinorakenteeseen ja kärkitoimialoihin, mikä vahvistaa työelämälähtöisyyttä ja parantaa valmistuneiden työllistymistä alueelle. Tätä tukee yliopistokeskuksen työelämäyhteyksien kehittämistyö, jonka tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ja eteläpohjalaisten yritysten yhteistyömahdollisuuksia sekä luoda uusia vuorovaikutuksen muotoja yliopistojen ja työelämän välille. Koulutus- ja TKI-investointien vaikutukset näkyvät kuitenkin viiveellä, mikä korostaa pysyvien rakenteiden, riittävien resurssien ja pitkäjänteisen yhteistyön merkitystä. Siksi Etelä-Pohjanmaan koulutustason nosto ei ole vain koulutuspoliittinen kysymys. Se on koko alueen elinvoiman, kilpailukyvyn ja tulevaisuuden työvoiman edellytys.
Uusien koulutus- ja yhteistyöavausten todellisia mahdollistajia ovat innostuneet ihmiset ja kehittämismyönteinen ilmapiiri. Näiden avulla rakentuvat uudenlaiset toimintamallit ja yhteistyötavat, jotka synnyttävät innovatiivisia ratkaisuja ja vahvistavat alueen kilpailukykyä.
Mari Kekola
projektipäällikkö
Seinäjoen yliopistokeskus
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 16.3.2026.