”Luovuus on kykyä tuottaa uutta, omaperäistä ja arvokasta. Se ilmenee esimerkiksi ideoiden, ongelmanratkaisun ja taiteellisen ilmaisun kautta. Kekseliäisyys on läheisesti luovuuteen liittyvä kyky, joka korostaa luovaa ja ratkaisukeskeistä ajattelua. Molemmat ovat kehittyviä taitoja, joita tarvitaan innovointiin, kasvuun ja selviytymiseen.”

Näin vastasi atk, kun kysyin, mitä luovuus ja kekseliäisyys ovat. Molempia termejä voisi lähestyä tieteellisesti, mutta ei nyt upota siihen hetteikköön. Arkipuheessa luovuus ajatellaan usein vain taiteen tekemisenä, mieluusti ammattimaisesti. Ja onhan se sitäkin, mutta paljon muuta. Joten käsitellään tällä kertaa luovuutta ja kekseliäisyyttä vähän kuin Niksi-Pirkkaa lukien: Vielä on keksimättä se kaikkein paras tapa käyttää rikkinäisiä sukkahousuja!  

Meistä kaikista löytyy oman elämämme luovasti luoviva niksinikkari. Jokainen on tehnyt jotakin luovaa sen kummemmin asiaa korostamatta. Luomisen hinku on ihmiskuntaa elossa pitävä voima, kun tavoittelemme jotakin parempaa tai kauniimpaa. Luovuuteen taitaakin monesti liittyä oivaltamisen ja tekemisen ilo. Joskus myös selviytymisen pakko.

Kädentaitojen ja taideaineiden kurssit vetävät. Neuloosi on yleistyvä tauti, jota sairastetaan hymyssä suin. Pöytälaatikot pursuilevat runoja ja käsikirjoituksia. Ihmiset luovat ja nauttivat tekemisestään. Kansalaisopiston keramiikkapiirissä parasta on monesti toisten töiden ihailu. Miten joku on keksinyt tehdä jotakin noin omaperäistä ja vielä osannut toteuttaa sen teknisesti? Palasta savea on syntynyt ihmisen käsissä ja uunin kuumuudessa jotakin ainutkertaista.

Tieteeseen kuuluvat testaukset ja kokeet on tehtävä tiettyjen sääntöjen mukaisesti, jotta tulokset ovat uskottavia ja luotettavia. Mutta eipä tutkimustakaan voida tehdä ilman luovaa ajattelua. Tietämisen lisäksi työhön kannustaa halu parantaa tai kehittää. Kehittämisen ja kehittymisen into on vahvaa myös omassa eteläpohjalaisessa tiedeyhteisössämme.  

Opettavainen sukellus yrittäjien luovuuteen ja kekseliäisyyteen on Suomalainen menestysresepti -ohjelma. Osallistujat hiovat reseptin lisäksi monta muutakin seikkaa. On mietittävä brändiä, pakkausta, kohderyhmää, hiilijalanjälkeä ja niin edelleen. Ohjelma on hyvä näyteikkuna tavalliselle kuluttajalle siitä, mitä kaikkea pitää tapahtua, ennen kuin valmis tuote on kaupan hyllyllä.

Luovuus ja kekseliäisyys ovat kykyjä, joita voi kehittää siinä missä muitakin taitoja ja osaamista. Niille pitää antaa tilaa ja kasvuvoimaa. Tärkeintä on altistaa itsensä uusille kokemuksille, pitää silmät ja korvat auki. Keskustella ja pallotella ajatuksia, myös ja erityisesti niiden kanssa, jotka ajattelevat eri tavalla. Kysyä ja kyseenalaistaa.  Hankkia tietoa, ja ennen kaikkea tehdä ja kokeilla. Tärkeää on myös antaa tilaa toisten luovuudelle.

Itsensä voi yllättää yhdistämällä äkkiseltään täysin erillisiä asioita keskenään joksikin uudeksi. Hyvä idea saattaa syntyä vaikka kassajonossa, mutta järjestelmällinen ideointi vaatii aikaa ja pysähtymistä. Moni järjestelee päätään kävellessään tai luonnon rauhassa.  Hyvä vinkki on pitää mukana muistikirjaa tai jotakin digitaalista välinettä, johon voi kirjoittaa ja piirrellä talteen ajatuksia. Niihin harakanvarpaisiinsa voi sitten palata ihmetellen, mitähän tuollakin tarkoitin.

Niin, niistä sukkahousuista. Mylttää palloksi, turauta pesuainetta ja hankaa mytyllä kylppärin lavuaari sekä kaakelit. Viimeinen palvelus ennen roskiin heittämistä.

Nina Harjunpää
Erikoissuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, Epanet-verkosto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 12.1.2026.