Viime aikojen rasismikeskustelu ja Suomessa yhä negatiivisemmiksi muuttuneet maahanmuuttoasenteet ovat herättäneet pohtimaan historiallista muuttoliikettä täältä maailmalle. Pohjalaismaakunnat, etenkin Etelä-Pohjanmaa on perinteisesti ollut alue, jolta on lähdetty.
Kaikista Pohjois-Amerikan suomalaissiirtolaisista kolmannes oli lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta. Niin sanotun suuren siirtolaisuuden aikana noin 400 000 suomalaista lähti valtameren yli unelmoiden paremmasta elämästä. Pohjois-Amerikka nähtiin ihmemaana, jossa kaikki oli mahdollista. Ristiriita unelman ja todellisuuden välillä oli usein kouriintuntuva.
Siirtolaisuus on määrittänyt eteläpohjalaista identiteettiä monin tavoin. Lähes jokainen maakunnassa asuva tai sieltä kotoisin oleva tietää tai tuntee jonkun, joka on lähtenyt pakon sanelemana tai vapaaehtoisesti joko Pohjois-Amerikkaan tai myöhemmin Ruotsiin. Aikaisempien sukupolvien siirtolaiskokemuksista myös kerrotaan mielellään.
Siirtolaisuutta tarkastellessa on kiinnostavaa havaita, että ilmastonmuutosta lukuun ottamatta syyt siirtolaisuuteen ovat nykypäivänä hyvin samankaltaiset kuin vuosisata sitten. Täältä on lähdetty pitkälti samoista syistä kuin miksi tänne tänä päivänä muutetaan. Jostakin syystä historiallisen siirtolaisuuden ja nykypäivän maahanmuuton välisiä yhtäläisyyksiä ei kuitenkaan haluta nähdä eikä niistä puhuta.
Musiikilla oli historiallisten suomalaissiirtolaisten elämässä tärkeä rooli. Esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan suuntautunut suuri siirtolaisuusaalto synnytti upean soivan perinnön. Sen avulla voi vielä tänäkin päivänä tavoittaa menneisyydestä ilmiöitä ja tarinoita, joista emme muuten tietäisi paljoakaan. Ihmiset ovat kautta aikain purkaneet tuntojaan lauluihin, joita tutkimalla, kuuntelemalla ja laulamalla on mahdollista päästä käsiksi historiallisiin tapahtumiin sekä aikalaisten kokemuksiin. Laulut avaavat myös sellaisten ihmisryhmien vaiheita, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet historiankirjoituksen varjoihin tai kokonaan sen ulkopuolelle. Naiset ovat tyypillisesti olleet tällainen ryhmä.
On kiinnostavaa ajatella, mitä kaikkea musiikki merkitsi täältä aikoinaan lähteneille.
Suomesta muualle maailmaan lähteneet kertoivat musiikin avulla kokemuksiaan muille. Musiikki vahvisti yhteisöllisyyden tunnetta ja sen avulla rakennettiin suomalaista identiteettiä uudessa ympäristössä. Tutkimusten mukaan musiikki myös auttoi asettumaan uuteen yhteiskuntaan.
Löytyisikö musiikista tänä päivänä ”puolitie”, jossa niin tulijat kuin lähtijätkin voisivat kohdata toisensa?
Muun muassa tähän kysymykseen tarttuu Seinäjoen kaupunginteatterissa 28.3.2026 esitettävä draamallinen konserttikokonaisuus ”Haavemaa – Soivia tarinoita siirtolaisuudesta”. Konsertissa siirtolaisten tarinat iloineen ja suruineen heräävät henkiin. Mitä ne meille kertovat, mitä voimme oppia siirtolaisten tarinoista? Mitä kaikkea siirtolaisuus tänä päivänä tarkoittaa?
Saijaleena Rantanen
Kulttuurisen musiikintutkimuksen Epanet-professori
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa (digi) 28.12.2025.