Nuorena insinöörinä laskin tehtaan kemikaalitasetta ja esitin pomolle tohkeissani, että tällä kulutuksella kemikaali loppuu kuukaudessa. Pomo vilkaisi laskelmiani ja totesi, että tase on oikein, mutta rajattu väärin. Tehtaan kemikaalitase on kuten Itämeri, joka vaatii suolapulsseja pysyäkseen elinvoimaisena. Suomen kauppataseelle eivät kuitenkaan satunnaiset pulssit riitä. Tarvitsemme jatkuvia vientituloja – sekä suuria että pieniä pulsseja.

Miten lisäämme vientituloja? Suomen viennin pullonkaulana ovat ennen kaikkea alle 10-hengen yritykset. Näitä yrityksiä on suhteellisesti enemmän Etelä-Pohjanmaalla kuin monessa muussa maakunnassa. Vienti ja kansainvälisyys vaativat rohkeutta ja oikeaa asennetta. Edellistä Etelä-Pohjanmaalla on vaikka muille jakaa, mutta jälkimmäistä vähemmän. Mistä tämä ristiriita juontaa?

Otetaan Etelä-Pohjanmaan vertailukohdaksi viennin pikkujättiläinen Islanti. Monet yrittäjyyden peruskriteerit ovat molemmissa vahvoja. On tärkeää tietää, mistä tulet. Sukujuuret, se mistä tulet ja kenet tunnet ovat niin islantilaisille kuin eteläpohjalaisille keskustelunavauksia. Kaikki tuntevat kaikki, hierarkia on minimissä, uutta yrittäjää autetaan alkuun jakamalla verkostot. Kaikki järjestyy, aloittaessa ei tarvitse olla valmista. Kokeilu aloitetaan mieluiten heti. Riskejä otetaan ja epäonnistuminen ei pelota. Itse asiassa sekä EP:n uudet että vanhemmat pk-yritykset ovat vahvoja esimerkkejä ”toimi ensin” -päätöksentekologiikan soveltamisesta. ”Suunnittele ensin” -logiikka on käytössä harvemmin. Mutta voisiko olla niin, että tämä lähestymistapa on juurisyy vientitoimien rajallisuudelle? Rohkeus ei riitä, koska asenne ei sovi suuren tuntemattoman kohtaamiseen. Tarvitaan toisenlaista osaamista. Mikä on ratkaisu?

Alueelliset kehitysyhtiöt, kauppakamari, yrittäjäjärjestöt, vientikilta jne. tekevät kukin hyvää työtä rohkaisten ja tukien yritysten kansainvälistymistä. Asenteiden muuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Vientitulosten saaminen vaatii erityisesti kulttuurispesifistä myyntiosaamista. Tätä voidaan vahvistaa hyödyntämällä maahanmuuttajien osaamista ja vahvalla myyntikoulutuksella. Tähän haasteeseen voisivat tarttua Seinäjoen yliopistokeskus ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Kouluttamalla vientimyynnin maistereita ja tradenomeja ja luomalla alueen yritysten kanssa joustava harjoitteluprosessi saadaan edistettyä monen montaa haastetta ja luodaan uutta: Lisää vientiä, lisää jaettavaa, maahanmuuttajille kiinnostava maakunta, edistetään väestönkasvua, siis kansainvälistetään Etelä-Pohjanmaata.

Laajemmassa, Suomi-tason tarkastelussa, on myös ilmeistä, että hanke Turun tunnin junasta pitäisi kuopata. Sen sijaan tarvitaan rata Seinäjoelta Vaasan kautta Uumajaan. Huoltovarmuuden kannalta pitäisi myös nk. Suomiradan sijaan rakentaa yhteys Kemijärveltä Pohjoiselle Jäämerelle. Molemmat meriyhteyksiin päättyvät radat edistäisivät vientiä, turismia ja ennen kaikkea kansallista turvallisuuttamme.

Linkki väitöskirjaan

Pertti Wathen
Yrityskummi, KTT

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 25.3.2024.