Tämä on tarina Kertusta, eteläpohjalaisen pk-yrityksen toimitusjohtajasta ja hänen ystävästään Kallesta, eläköityneestä, pitkän linjan yrittäjästä, joka nykyisin toimii yritysten liiketoiminnan neuvonantajana. Kalle on kutsuttu monesti Kertun yrityksen johtoryhmän kokouksiin. Kalle ei anna koskaan valmiita vastauksia, mutta hän osaa Kertun mielestä kysyä juuri niitä tiukkoja ja välillä ikäviäkin kysymyksiä, joita miettimällä päästään käsiksi yrityksen toiminnan avainkohtiin.
Tällä kertaa tapaamisen aiheena on uuden tuotteen prototyyppi ja sen markkinoinnin suunnittelu. Kalle on luvannut tuoda mukanaan tuttavansa, jolla on aiheesta kokemusta. Parasta siis varata ylimääräinen pulla. Mutta kokoukseen tuleekin Kalle yksin, seuralainen mahtuu kuulemma läppäriin.
Kalle kertoo kokeilleensa, kuinka tekoälyä voi käyttää apuna, kun yrityksissä pallotellaan uusia ideoita. Mikäs siinä, testataan. Läppäri auki ja sovellus käyntiin. Mennään suoraa asiaan ja kysytään tekoälyltä suomeksi, mitä tehdä sen jälkeen, kun tuotteen prototyyppi on jo edennyt alkuvaiheesta pidemmälle.
Kohta Kerttu ja Kalle saavat näytölle yli kymmenen kohdan listan, jossa on asioita markkinatutkimuksesta kumppanuuksien miettimiseen. Mutta lista tuntuu heistä liian leveältä ja lavealta. He pyytävät tekoälyä terävöittämään ja tiivistämään vastauksensa muutamaan kriittisimpään kohtaan. Ja näin tekoäly*) vastaa:
- Markkinatutkimus: Ymmärrätkö kohderyhmäsi tarpeet ja onko todellista kysyntää tuotteelle?
- Kilpailijat ja erottuminen: Onko markkinoilla jo samankaltaisia tuotteita ja mitä tekee teidän tuotteenne ainutlaatuiseksi tai paremmaksi?
Tekoälyn vastaus on yhä liian yleinen, joten Kalle ja Kerttu pyytävät sitä nostamaan tasoa ja toimimaan kuin kokenut liiketoimintaosaaja. He antavat tekoälylle tarkempia komentoja ja pyytävät sitä kertomaan tietoa markkinoista: Mitä dataa löytyy ja kuinka niitä voi yhdistää? Nyt etsitään markkina-alueiden kuvauksia, myyntiennustemalleja ja tuoteasemointiarvioita.
Tekoäly osaa ehdottaa arvolupauksen ja liiketoiminnan kehittämiseen sopivia työkaluja. Se voi myös esiintyä kohdemarkkinan potentiaalisena asiakaskuntana ja analysoida tietoja siinä roolissa. Talouslehti Wall Street Journal kirjoitti aiheesta lokakuussa vapaasti suomentaen näin: ”Tekoäly voi auttaa yritysten perustajia testaamaan ideoitaan tekeytymällä asiakkaaksi yrittäjän sille antaman digitaalisen persoonan mukaisesti. Tekoäly tuo aivan uuden näkökulman liiketoiminnan aloittamiseen ollen mukana aina idean keksimisestä markkinointisuunnitelman luomiseen asti.”
Kerttu ja Kalle pallottelevat tekoälyn kanssa pitkään. Ilmassa on uutuudenviehätystä, mutta molemmat tunnistavat selvät hyödyt. Kerttu nauraa tekoälyn olevan kuin Kalle: avaa uusia näkökulmia, mutta ei kerro yksinkertaisia ratkaisuja. Molemmat toteavat, ettei tekoäly korvaa sparraajana ihmistä, mutta se on hyvä harjoitusvastustaja, kun esimerkiksi miettii tuotteen vahvuuksia ja heikkouksia. Kalle saa kutsuja Kertun yrityksen kahvipöytään jatkossakin. Mutta sen lisäksi Kerttu aikoo uhrata muutaman kympin kuukaudessa ja asentaa maksullisen tekoälyohjelman tietokoneelleen.
Lopuksi vielä tärkeä muistutus: Tekoäly on työkalu, ei oraakkeli. Sen ”äly” perustuu siihen suureen määrään ihmisten tuottamaa tietoa, jolla se on opetettu. Joten tarkista aina faktat. Sait neuvosi sitten ihmiseltä tai tekoälyltä, sinä päätät, minkä polun valitset.
*) Kursivoitu teksti on suoraa lainausta ChatGPT-4:n kanssa käydystä keskustelusta.
Keijo Koivu, vanhempi asiantuntija, liiketoiminnan kehitys, Seinäjoen yliopistokeskus
Nina Harjunpää, erikoissuunnittelija, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys
Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 18.12.2023.