Epanet-blogi

Organisaatiokulttuuri on digitalisoitumisen jarru ja kaasu

Monet eri tekijät vaikuttavat yritysten digitalisoitumiseen ja digitaalisesta teknologiasta mahdollisesti syntyvään hyötyyn. Yritysten digitalisoituminen nähdään jatkuvana, kehittyvänä prosessina, joka on osa organisaatioiden päivittäistä tekemistä. Kiteytetymmin ilmaistuna digitalisoituminen on digitaalisen teknologian hyödyntämistä.

Yrityksen digitalisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä vähäisemmälle huomiolle on tutkimuksessa ja ehkä muutoinkin jäänyt organisaatiokulttuurin rooli. Organisaatiokulttuuri näkyy yrityksen tavassa toimia. Siihen liittyy esimerkiksi tiettyjä vakiintuneita ja tunnistettavia toimintatapoja ja jopa itsestäänselvyyksiä. Positiivisen puolelle mennään, jos yrityksen kulttuuri tukee yrityksen tavoitteiden saavuttamista. Negatiivisen, jos organisaatiokulttuuri esimerkiksi estää tavoitteiden saavuttamisen tai toiminnan kehittämisen.

Digitalisoitumisen näkökulmasta organisaatiokulttuurilla ja vielä tarkemmin sillä, miten yrityksen toimijat suhtautuvat digitalisoitumiseen ja sen mahdollisuuksiin, on vaikutusta. Aikaisemman tutkimuksen perusteella organisaatiokulttuuri on yksi niistä tekijöistä, joka saattaa vaikuttaa siihen, missä määrin yrityksessä otetaan käyttöön, hyödynnetään ja lopulta hyödytään digitaalisista teknologioista.

Vähän kärjistäen ja yksinkertaistaen, logiikka organisaatiokulttuurin vaikutuksesta voisi mennä seuraavasti: Kuvitellaan, että on kaksi yritystä yritys A ja yritys B, jotka molemmat ovat investoineet uuteen digitaaliseen ohjelmaan, esimerkiksi toimitusketjun johtamiseen tai asiakkuuden hallintaan liittyvään järjestelmään.

Yrityksessä A suhtaudutaan nihkeänpuoleisesti digitaalisiin mahdollisuuksiin ja digitaalisen teknologian käyttöön. Tämän vuoksi uuden ohjelman käyttö jää vajavaiseksi, eikä uusia toimintatapojakaan synny. Yleisestä negatiivisesta suhtautumisestä huolimatta, investointi on jo kuitenkin tehty. Tällaisessa tilanteessa investoinnin tuotto jäänee kauas optimaalisesta, koska ohjelmaa käytetään heikosti, eikä sen käyttöä osata oikein suhteuttaa omaan toimintaan.

Yrityksessä B ollaan kollektiivisesti innostuneita, kehitysmyönteisiä ja valmiita opettelemaan uusia asioita ja toimintatapoja digitalisoitumiseen liittyen. Voi olla, että yrityksessä B on sijoitettu juuri samaan ohjelmaan kuin yrityksessä A. Yrityksessä B ollaan kuitenkin lähtökohtaisesti valmiimpia käyttämään ohjelmaa ja jopa avoimempia kehittämään uudenlaisia toimintatapoja, jotka ovat linjassa yrityksen tavoitteiden kanssa.  Tällaisissa tilanteissa voidaan ajatella, että yritys B saa todennäköisemmin suuremman hyödyn juuri samasta ohjelmasta kuin yritys A.

Miten asenteisiin ja suhtautumiseen sitten voisi vaikuttaa? Tiedetään, että juurtuneita toimintatapoja on varsin vaikeaa muuttaa. Vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Aikaisemman tutkimuksen mukaan yrityksen johto on tärkeässä roolissa muutosvaiheessa. Tämän lisäksi avoimuus ja organisaation yleinen ketteryys ovat tekijöitä, joka tukevat myös organisaatiokulttuuriin liittyvää uudistumista digitalisoitumisen näkökulmasta. Toissa vuonna Vaasan yliopistosta väitellyt Valeria Boldsova ehdotti tarinankerrontaa yhtenä konkreettisena keinona, jonka avulla voidaan auttaa teknologiaan liittyvän muutoksen hyväksymistä organisaatioissa.

Mutta kuten alussa todettiin, organisaatiokulttuuri on vain yksi monista digitalisoitumiseen liittyvistä tekijöistä. Lopulta kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Tuire Hautala-Kankaanpää, apurahatutkija, Vaasan yliopisto

Puheenvuoro on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 9.1.2023.